Risto Leppänen on kiinnostunut kaikenlaisesta teknologiasta. Pirkanmaan Mikrotietokonekerhoon hän on kuulunut sen perustamisesta eli vuodesta 1979 lähtien.
Tampereelta syyskuussa Toijalaan muuttanut Risto Leppänen on 76-vuotias vaari, joka tunnustaa olevansa teknofriikki. Ensimmäisen tietokoneensa hän hankki vuonna 1979.
– Siinä oli neljä kilotavua keskusmuistia, matkatelkkari monitorina ja c-kasettinauhuri massamuistina. Näppäimistö oli heksanäppäimistö, jossa oli numerot nollasta yhdeksään ja kirjaimet A:sta F:ään. Tietokone oli suomalaisen Osmo Kainulaisen suunnittelema Nano, Leppänen kertoo.
Leppänen on kuulunut Suomen vanhimpaan mikrotietokonekerhoon, Pirkanmaan Mikrotietokonekerhoon, sen perustamisesta vuodesta 1979 lähtien. Tuoreena akaalaisena hän toivoo löytävänsä myös Akaasta samanhenkisen yhteisön.
– Löytyisikö täältä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita esimerkiksi Arduinon mikrokontrollerista, robotiikasta tai 3D-mallinnuksesta, Leppänen miettii.
Leppänen on ollut Tampereella myös tutorina Mukanetti ry:ssä, joka opastaa ikäihmisiä tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä.
– Sellaistakin voisin tarvittaessa tehdä.
Leppänen on ammattitaustaltaan pitkän linjan konepajamies. Viimeisin työpaikka oli Tampereen teknillisen korkeakoulun muovitekniikan laitoksella, jossa hän oli laboratoriomestarina. Akaaseen hänet houkutteli asuntoilmoitus sekä Toijalassa asuva pojan perhe. 9-vuotiaalle pojanpojalleen Risto-vaari opettaa robotiikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmointia.
Varaosia amerikanrautaan
Viime aikoina Risto Leppäsen kiinnostuksen kohteena on ollut kolmiulotteinen tulostus eli 3D-tulostus. Leppänen on mallintanut ja tulostanut muun muassa erilaisia muovisia varaosia, kuten 60 kappaletta muovikoukkuja katkenneiden tilalle 1950-luvun amerikanraudan kangaskaton kiinnitykseen sekä suihkuseinään uuden laakerikappaleen rikkoutuneen tilalle. Kumpaankaan ei ollut saatavissa valmiita varaosia.
Risto Leppänen on tehnyt 3D-tulostuksella erilaisia muovisia esineitä, kuten nämä patsaat, kehikon, kohokuvakartan sekä pultin ja mutterit. Patsaat esittävät Ristoa itseään ja hänen pojanpoikaansa. Patsaiden tulostaminen vei 3–5 tuntia.
Leppänen on 3D-tulostuksen avulla valmistanut myös pieniä patsaita sekä valokuvasta tehtyjä, läpinäkyviä kohokuvia eli litofaaneja.
– Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Kiehtovaa tässä on juuri se, että voin tehdä ja suunnitella itse varaosan tai muun kappaleen.
Leppänen on tyytyväinen ostamaansa mallinnusohjelmaan, jossa voi testata myös kappaleiden yhteensopivuutta ja kääntyvien osien liikkuvuutta. Tulostimen käyttämä muovilanka on biohajoavaa polylaktidia.
– Viiden vuoden päästä 3D-tulostin tulee olemaan joka kodin laitteena. Tämä on hyvin nopeasti yleistyvä ala, Leppänen ennustaa.
Robotista tuli työvoitto
Leppänen on rakentanut myös robotteja. Nähtyään netissä tasapainorobotin, hän halusi itse tehdä samanlaisen.
– Siinä oli pirunmoinen opiskelu, mutta se onnistui. Se oli työvoitto. Kun robotin oli saanut toimimaan, ei siitä sen enempää vaan sitten siirryttiin seuraavaan projektiin, Leppänen nauraa.
Tietotekniikkaharrastajat voivat ottaa yhteyttä Risto Leppäseen sähköpostilla ristol@kolumbus.fi tai puhelimella 040 5722737.
Risto Leppänen on 3D-tulostuksen avulla tehnyt erilaisia muovisia esineitä.
Litofaani Marilynistä.
Risto Leppänen innostui tekemään tasapainorobotin nähtyään sellaisen netissä.
Leppäsen 3D-tulostimen käyttämä muovilanka on biohajoavaa polylaktidia. Leppänen ennustaa, että viiden vuoden kuluttua 3D-tulostin löytyy joka kodista.