Maakuntauudistus muuttaa kaupungin palvelutarjotinta pysyvästi ja merkittävästi. Sote-palvelut, pelastuspalvelut ja monia muitakin palvelukokonaisuuksia siirtyy maakunnan hoidettavaksi tämän hetken tiedon mukaan vuoden 2020 alusta. Samalla ne siirtyvät puhtaasti valtion rahoitusvastuulle, mikä on koko muutoksessa kuntien kannalta olennaisinta.
Monet kaupungit pohtivat parhaillaan suhtautumistaan muutokseen ja suunnittelevat uutta kuntastrategiaa. Pääosaan niissä nousevat sivistyspalvelut kuten koulut ja päivähoito sekä elinvoiman kehittäminen.
Usein tuntuu, että muutosta ei ole täysin kuntakentässä ymmärretty. Monesti halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni siitä, mikä vääjäämättä siirtyy pois kuntien rahoitusvastuulta ja kuntien päätösvallan ulkopuolelle. Samaan aikaan, kun pitäisi keskittyä kuntien edun maksimaaliseen turvaamiseen maakuntauudistuksessa.
Akaan näkökulmasta tuleva muutos tarkoittaa muun muassa sitä, että huolehditaan kaupungin elinvoimasta. Tässä kuvassa aivan keskiössä on kouluverkon kunto ja siihen liittyvät päätökset. Ja juuri tästä syystä meidän on pidettävä huolta positiivisen muuttoliikkeen turvaavista, maakuntauudistuksen jälkeisistä kaupungin palveluista. Eli päiväkodeista ja kouluista.
Maakuntauudistuksen riski liittyy erityisesti kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Tuleva maakunta on pakotettu vuokraamaan kuntien maakuntaan siirtyviin palveluihin liittyvät tilat kolmeksi vuodeksi. Tämän jälkeen maakunta saa yksipuolisesti päättää, jatkaako se vuokrasopimusta neljännen vuoden ja siitä eteenpäin. Esimerkiksi sote-toimitilat eivät siis siirry maakunnalle, vaan ne jäävät kuntien ja kaupunkien omaisuudeksi velkoineen.
Kaupungin omistamiin sote-kiinteistöihin ei pitäisi laittaa kaupungin omaa rahaa kiinni ennen maakuntauudistusta. On jopa todennäköistä, että nyt näihin tiloihin tehtävien investointien summasta pääosa jää tyhjien tilojen muodossa kaupunkilaisten maksettavaksi, koska tilat saattavat hyvinkin jäädä tyhjäksi muutaman vuoden kuluttua maakunnan karsiessaan palveluverkkoaan.
Maakuntauudistukseen liittyy myös valtionosuusuudistus, jossa ne kunnat, jotka pystyvät viimeisen kahden vuoden aikana laskemaan joltain osin sote-kustannuksiaan, saavat tästä kustannusten alenemasta pysyvän hyödyn maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan rahoitukseen.
Pysyvän hyödyn suuruus on 60 prosenttia kustannusten alenemasta (Lähde Valtionvarainministeriö/ sote-muutosrajoitin). Toisin sanoen lehdessä (AS 4.10.) esillä olleesta, Mäntymäen myynnistä saatavasta 350 000 euron vuosittaisesta säästöstä Akaan kaupunki hyötyisi tulevaisuudessa pysyvästi valtionosuusjärjestelmän kautta 210 000 euroa per vuosi.
Esimerkkinä todettakoon, että 400 oppilaan uuden alakoulurakennuksen (5 miljoonaa euroa) aiheuttama vuosipoisto Akaan kaupungille on 20 vuoden poisto-ohjelman mukaisesti 250 000 euroa ja 30 vuoden poisto-ohjelmalla 170 000 euroa. Tämä pysyvä vuosittainen 210 000 euroa ja seuraavan kahden vuoden aikana säästyvä 700 000 euroa voitaisiin käyttää vaikka Viialan koulukatastrofin ratkaisuun.
Akaan Seudussa esillä olleiden tietojen perusteella emme itse ole pystyneet lainsäädännön mukaiseen vanhuspalveluiden hoitoon, kun taas kilpailutuksen kautta meille syntyy oikeus ja velvollisuus vaatia palveluntuottajalta lain ja sopimuksen mukaista toimintaa. Lasten osalta tässä on kyse terveydestä, kun taas vanhusten osalta Mäntymäen tapauksessa käsittääkseni ratkaisu ei ole suoranaisesti terveysperusteinen.
Saattaa myös ihan aidosti olla, että tässä tilanteessa yksityinen palveluntuottaja, joka ottaa riskin investoinnista, turvaa paremmin esimerkiksi Mäntymäkeen liittyvät työpaikat Akaan alueella hieman pidemmälle katsottuna. Perustelen tätä sillä, että yksityinen iso firma resursseineen on todennäköisesti parempi lobbari maakuntaan ja valtioon nähden kuin Akaan kaupunki, koska emme todennäköisesti tule saamaan yhtäkään edustajaa maakuntavaltuustoon.
Jussi Oksa