Kylmäkosken wanha isäntä, kunnallisneuvos Seppo Tiura on edelleen voimissaan, vaikka ikää mittarissa on jo 80. Juhlia ei 10. heinäkuuta vietetty, koska oli kaikenlaista pientä kremppaa. Maailmaa, isoja ja pieniä asioita, Tiuran tuvasta seurataan edelleen herkeämättä. Sanojaan neuvos ei ole koskaan säästellyt ja hän on aina puhunut suoraan ja edessä.
– No suomalaisia johdetaan edestä. Jos Akaa ei saa talouttaan pian reilaan, meidän ainoa tie on kuntaliitos Valkeakosken kanssa. Mikäs siinä, jos huolivat, silloin suur-Sääksmäki on pystyssä jälleen.
Kunnallisneuvos Seppo Tiuran mielestä Akaan uuden kaupunginjohtajan on oltava sosiaalisilta taidoiltaan sellainen, että hän tulee ihmisten kanssa toimeen. – Kunnanjohtaja Heikki Partasella oli taito valmistella asioita ja solmia suhteita ja sama taito oli myös hänen edeltäjällään Harry Finnilällä.
Seppo Tiuran mielestä kunnallispoliitikot on valittu tehtäviinsä päättämään asioista, eikä vahtimaan omia, kulmakuntansa tai puolueensa etuja.
– Päättäjän on ajateltava aina kunnan etua – kokonaisuutta – ja katsottava tulevaisuuteen. Ei minulle tullut mieleenkään, että en mene kokoomuslaisena valtuuston puheenjohtajana paikalle kun valtiovarainministeri Matti Louekoski (sd) tulee kuntaan vierailulle. Silloin oli esillä vankilan rakentamisen viimeinen rahoituspäätös. Kepulaiset eivät tulleet paikalle ollenkaan. Minä, kunnanjohtaja Heikki Partanen, valtuuston varapuheenjohtaja Aarre Numminen ja kunnansihteeri Marja-Leena Virtanen isännöimme vierailua.
Kylmäkosken vankila sai rahansa ja Suomeen jysähti lama.
– En minä halua ottaa vankilan rakentamisesta sulkaa hattuuni, koska se oli meidän kaikkien yhteinen hanke. Kylmäkoskella oli kyllä tässä asiassa ja muissakin taito lobata valtion päättäjiä. Onko Akaalla edes tahtoa, miettii Tiura.
– Kunnanjohtaja Heikki Partasella oli taito valmistella asioita ja solmia suhteita ja sama taito oli myös hänen edeltäjällään Harry Finnilällä.
Kuntaliitos tuli liian myöhään
Kylmäkosken kunta liitettiin Akaaseen vuoden 2011 alusta. Seppo Tiura olisi toteuttanut liitoksen jo vuosia aikaisemmin, koska silloin olisi säästetty selvää rahaa ja päästy aikaisemmin ongelmiin käsiksi.
– Kaikki täällä tiesivät, että meidän rahat ovat loppu ja mitään kunnollista ei päästä tekemään. Nyt niitä ongelmia paljastuu pikku hiljaa. Liitos oli punainen vaate kepulaisille, jotka harasivat vastaan. Samoin osa demareista oli vastaan. Itsenäisyys muka menee. Mitä itsenäisyyttä se oli, ettei ollut varaa tehdä mitään.
Seppo Tiura kertoo hävinneensä kaksi kertaa liitosasian, mutta silti hänet valittiin aina valtuuston puheenjohtajaksi.
– Tämä kuvaa hyvin sitä, että täällä riitelivät asiat, eivät ihmiset. Minulle kyllä sanottiin, että kuinka valtuuston puheenjohtaja kehtaa esittää kuntaliitosta. Miksi en olisi kehdannut, koska en ajatellut omaa enkä puolueen etua, vaan kokonaisuutta ja tulevaisuutta. Akaassakin pitäisi nyt ajatella kokonaisuutta eikä kyliä.
Kuntaliitokset olivat Seppo Tiuran mielestä tulevaisuuden rakentamisen ensimmäinen vaihe. Hän odottaa edelleenkin toista vaihetta.
– Tässä on nyt kymmenen vuotta mietitty. Ei Akaa pärjää olemalla hiljaa moottoritien laidassa. Katsotaan Urjalaa, siellä hoidettiin asioita kuntoon rohkeilla päätöksillä. Valkeakoski on aina tiennyt mitä se tekee. Ja Toijalan demarit eivät ole koskaan ymmärtäneet Valkeakosken demareita.
Seppo Tiurasta näkee, että hän on pyörittänyt muutakin kuin suurta maatilaa Kurisjärvellä vaimonsa Pirkon kanssa. Vuodet Pirkanmaan liiton ja sen edeltäjien hallinnossa sekä hallituspaikat lihayhtymissä ovat tuoneet perspektiiviä. Lisäksi Tiura lukee paljon edelleen.
– Minun luvut jäivät keskikouluun monestakin syystä. Olen minä agrologikin, mutta vaimo on agronomi. Hän tuo minulle nyt kirjojakin kirjastosta.
Toijalan yhteiskoulun matematiikan opettaja ja rehtori Onni Rantanen oli Sepolle nuorena kantona kaskessa.
– Enhän minä tehnyt Rantasen mielestä mitään oikein. No, tulin upseerikoulusta lomalle ja törmäsin häneen ja vaimoonsa rautatieasemalla Toijalassa. Hän ihmetteli, mitenkäs minä upseerikoulussa. Vastasin, että tällä kertaa ottivat pituuden mukaan. Rantanen oli hyvin lyhyt mies. Hän muisti tämän kohtaamisen monta vuotta. Sain annettua vähän takaisin.
Akaa tarvitsee johtajan
Kunnallisneuvos Tiura seuraa huolestuneena Akaan nykyistä poliittista tilaa. Kaupunginjohtaja on saanut potkut ja tehtävänsä kesäkuussa aloittanut luottamushenkilöjohto hapuilee.
– Akaa tarvitsee johtajan, joka ottaa tämän tilanteen haltuunsa. Hyviä kaupunginjohtajia löytyy, kun lähdetään etsimään. Jos pistetään vain paikka auki ja odotetaan, menetetään paljon. Eikä kaupunginjohtajan välttämättä tarvitse olla mies. Pätevyys ratkaisee ja sosiaaliset taidot.
Toijalaa ovat Seppo Tiuran mielestä vieneet eteenpäin hyvät johtajat.
– Neronen oli erittäin ahkera, Tähkävuori todellinen vauhtikone nuorempana. Siikanen-Toivio sai aikaiseksi alikulkutunnelit ja kaikki. Akaan Ihamäki oli rauhallinen ja päättäväinen herrasmies. Viimeisessä tehtiin virhe. Valittiin eristäytyvä kaveri. Sen näki heti monesta asiasta.
Seppo Tiura haluaa katsoa aina kaupunginjohtajaa ylöspäin, vaikka hän itsekin on ollut merkittävissä johtotehtävissä.
– Jos kaverin mottona on, että ”olen työmies työmiesten joukossa” niin sehän on pahinta kosiskelua mitä voi olla. Politiikka konkretisoitui tässä asiassa, vaikka politiikalla ei pitäisi olla johtajaa valittaessa mitään merkitystä. Pahintahan tässä on se, että Akaa kärsii koko ajan.
Moottori tie on, entäs sitten?
Akaan valinnoilla ja ratkaisuilla on kiire. Seppo Tiura muistuttaa, että väli Tampere–Helsinki on ainoa Euroopan unionin määrittelemä 1. luokan alue Suomessa. Tämä vyöhyke kasvaa ja muun muassa Lempäälä ja Valkeakoski ovat ymmärtäneet paikkansa.
– Tällä alueella ovat kunnossa teollinen infra ja liikenneyhteydet, ja asukasmääräkin kasvaa. Olemme kasvukäytävällä. Muualla Suomessa puhutaan korkeintaan keskuskaupunkien kehittymisestä.
Juureva hämäläinen talonpoika vaikka onkin, moittii Tiura akaalaisia hitaiksi toimimaan.
– Minut haukuttiin siitäkin, että ajoin moottoritietä viimeiseen asti kulkemaan Toijalan kautta, koska siinä meni vähän peltoja ja metsiä. Mutta kun en ollut siellä maanviljelijöiden edustajana vaan kaikkien akaalaisten edustajana. Tie tehtiin tänne. Olen pikkuisen pettynyt siihen, mitä täällä on saatu parissa kymmenessä vuodessa aikaiseksi, sohaisee kunnallisneuvos.
Seppo Tiura ei enää liiku paljon, mutta se ei tarkoita, että asioita ei seurata tai kantaa oteta. Hän myös lukee edelleen paljon.