Keskustan koulun hissiaulojen välipohjat jätettiin edellisessä peruskorjauksessa purkamatta. Se oli virhe. Antti Kemi (vas.), Kari Immonen ja Raimo Lajunen kiersivät koululla tämnän vuoden toukokuussa.
Keskustan koulua helmikuusta alkaen tutkinut diplomi-insinööri Kari Immonen on sitä mieltä, että käytöstä poistetun koulun jatkokorjausten aloittamista pitäisi kiirehtiä.
– Kaikille osapuolille olisi hyvä, että korjauksiin ryhdyttäisiin. Odottamisesta tulee kustannuksia kaikille. Toinen kysymys on, kauanko oppilaita voi pitää tilapäisissä opetustiloissa, Immonen sanoo.
Hänen mukaansa vuosina 2014–2015 silloisen valtuuston päätöksen mukaan täydellisesti peruskorjattu rakennus kannattaa ilman muuta korjata uudestaan, vaikka Immosen omassakin raportissa lukee, että korjaustarpeet koostuvat monista eri kohdista ja korjauksia on tehtävä lähes kaikissa tiloissa.
– Peruskorjaus on ratkaisuiltaan hyvä, ja talo on koulukäyttöön sopiva ja väljä. Aloittaminen pitäisi harkita sen mukaan, mitä korjataan nyt, mitä myöhemmin. Ajallisesti korjaukset kannattaisi jakaa.
Immosen mukaan sisäilmahaittojen keskeinen syy ovat edelleen lattian muovimattopäällysteiden aiheuttamat kemikaalipäästöt.
– Päästölähteet ovat syntyneet peruskorjausurakan seurauksena johtuen vääristä työmenetelmistä ja urakoitsijan puutteellisesta laadunvarmistuksesta, Immonen kertoo.
Keskustan koulun kuntotutkimuksen tehneet Raimo Lajunen ja Kari Immonen mittasivat toukokuussa kosteuslukemia muovimattojen alta. Puolitoista vuotta remontin valmistumisen jälkeen suhteellinen kosteus ruokalan maton alla oli 83,7 prosenttia. Raimo Lajusen mukaan lukeman pitäisi jo päällystystyötä tehtäessä olla alle 75 prosenttia.
Keskustan koululla ei ole kevään jälkeen tehty muita tutkimuksia kuin ruokalan lattian mittaukset. Niitä on teettänyt sekä Akaan kaupunki että peruskorjauksen rakennusurakoitsija AW-Rakennus. Immosen mukaan ne eivät ole tuoneet uutta tietoa.
– Kun urakoitsijalle on tapahtunut virhe, virheen korjaaminen on urakoitsijan vastuulla ainakin rahallisesti. Tilaaja voi vahvistaa vaatimustaan käräjäoikeuden kautta, ja tiedän, että kaupunki on ollut yhteydessä asianajajaan, joka on kaupungin puolesta ollut kirjeenvaihdossa AW-Rakennuksen kanssa.
Raporteista oli sovittu muuta
Kari Immonen luovutti Akaan kaupungille tilanneraportit Keskustan, Hirvialhon ja Rasin koulujen kunnosta ja korjaustarpeesta määräpäivänä eli viime perjantaina. Saman viikon maanantaina tullut raporttipyyntö oli yllätys, koska Immosen mukaan teknisen johtajan ja kiinteistöpäällikön kanssa oli puhuttu muuta.
– Alun perin oli sovittu Antti Kemin ja Juha Jalosen kanssa, että raportit kaikista kolmesta koulusta valmistuvat elokuun aikana, Immonen kertoi perjantaina.
Keskustan koulun raportissa ei käsitellä esimerkiksi palloiluhallia tai sen kanssa samassa siivessä olevaa liikuntasalia. Tilanneraportti toteaa vain, että liikuntatilojen käyttöä voidaan jatkaa.
– Liikuntasalissa ja palloiluhallissa ei ole toksista sisäilmahaittaa. Siellä on molemmissa pölyhaittoja, Immonen kertoi Akaan Seudulle.
Hänen mukaansa kumpikin tila pitää kuitenkin vielä tutkia perusteellisesti.
– Palloiluhallin ulkoseinissä on kysymysmerkkejä. Alaosan höyrysulut on asennettu väärin eli epätiiviisti. Ylempänä ulkoseinässä on pelättävissä samanlaista. Sinne ei tehty korjauksia tuoreessa remontissa, mutta rakenne on riskialtis. Siksi myös yläosa täytyy tarkistaa.
Ulkoseinien mikrobit eivät ole olennaisia
Keskustan koulun sisääntuloaulan betoninen välipohja jätettiin peruskorjauksessa purkamatta, vaikka sen sisällä on vanhoja mikrobivaurioituneita eristeitä. Tähän viitataan Immosen väliraportin kohdassa ”Rakennuksen sisällä olevat vanhat rakenneosat puhdistetaan (jotka jäivät peruskorjauksen ulkopuolelle)”.
Myös Keskustan koulun ulkoseinien alkuperäisistä lasivillaeristeistä otettiin talvella näytteitä, joista löytyi mikrobikasvustoa. Kari Immosen mukaan tämä on ollut tiedossa jo peruskorjausvaiheessa, minkä vuoksi ikkunoita on tiivistetty sisäpuolelta.
– Tuommoisessa vanhassa talossa on aina mikrobeja seinän sisällä. Niiden ei vaan tarvitse päästä sisälle.
Huhtikuussa 2013 näkyi, kuinka sade- ja sulamisvedet ovat monessa paikassa valuneet pitkin Keskustan koulun ulkoseiniä.
Ulkoseinien homeita ei mainita viime perjantain tilanneraportissa. Immosen mukaan niitä ei ole lueteltu, koska kuntotutkimuksessa on monta muutakin detaljia, jotka täytyy hoitaa kuntoon.
– Ne eivät ole sisäilman kannalta olennaisia tekijöitä. Niillä on vähäinen merkitys. Se on peruskorjauksen täydentämistä, sanoo Kari Immonen ja tarkentaa mikrobivaurioiden olemusta.
– Ne ovat tiilimuurin välissä, ja kun ne eivät saa kosteutta, niin ne eivät kasva.
Immonen uskoo, että ulkoseinille tehdään kasvustojen vuoksi varmaankin lisätoimenpiteitä, kun korjaussuunnittelu varsinaisesti alkaa. Toimenpide numero yksi on ikkunoiden ulkopuolinen tiivistäminen ja numero kakkonen ulkoseinän käsittely.
– On semmoisia aineita, joilla voidaan estää veden imeytyminen seinään sateella. Tiiliseinät eivät ole ollenkaan herkkiä kastumaan sille syvyydelle, että sinne tulisi mikrobivaurioita. On kysymys Ikkunoiden kohdalla tapahtuneista vuodoista.
Immosen kanssa Keskustan koulua tutkinut rakennusterveysasiantuntija Raimo Lajunen on esitellyt omaa, tiiliseinien käsittelyyn kehittämäänsä ainetta ja kertonut siitä koululla pidetyssä infotilaisuudessa. Kari Immosen mukaan vastaavia aineita on muitakin.
Keskustan koulun peruskorjauksen c-osa eli palloiluhallin siipi valmistui myöhässä kevättalvella 2015. Nyt seinien riskirakenteet pitäisi diplomi-insinööri Kari Immosen mukaan tutkia.