Elintarvikeasiat vaikeutuivat maailmansodan (1914–1918) pitkittyessä. Suomessa venäläistyneistä kenraaleista koottu ”sapelisenaatti” ei lainkaan ymmärtänyt, että ruuan saanti voisi käydä vaikeaksi. Se toimi kuin Venäjän hallitus, jolle armeijan muonittaminen oli tärkeintä. Venäjän mallin mukaan hintojen nousua yritettiin hillitä vain määräämällä maksimi- eli rajahinnat. Ilmoituksia niistä liimattiin puhelintolppin ja seiniin, minkä vuoksi niitä kutsuttiin ”tolppalaeiksi”.
Vasta suomalaisen Oskari Tokoin hallituksen asettaminen maaliskuussa 1917 toi tarmokkaampia toimenpiteitä. Kun ruokavarastot osoittautuivat vähäisiksi, senaattori Väinö Tanner tokaisi: ”Kun ei ole varastoja, organisoidaan sitten nälkä.” Siitä tuli saman tien lentävä lause.
Ruuan saanti ei riippunut vain tarjonnasta vaan myös rahasta. Jo ennen sotaa työmiehen tuloista meni ruokaan 55 prosenttia, eniten leipään ja muihin viljatuotteisiin, joista saatiin miltei puolet päivittäisestä ravinnosta. Maailmansodan kynnyksellä oma viljantuotanto kattoi tarpeesta vain kolmanneksen. Oheinen kuvio esittää ravintoaineiden hinnannousun salakaupan ja tukkuhintaindeksin mukaan. Maaseudulla, missä tuotteita ostettiin myös suoraan tutulta viljelijältä tai tutulta torikauppiaalta, nousu oli huomattavasti hillitympää.
Akaa ja Toijala olivat jo kulutuskeskuksia, mutta koko Akaata pidettiin maaseutuna. Edes elintarvelautakuntia ei ollut ennen kuin ne perustettiin Toijalaan marraskuussa 1916, Viialaan maaliskuussa ja Kylmäkoskelle lain voimalla kesäkuussa 1917. Näin alkoi vähitellen tapahtua. Hämeen Voima kirjoitti 24.3.1917: Akanan Toijalan elintarvelautakunta on perustanut varsinaisen kanslian, joka sijaitsee Toivo Autereen luona. Kaikki, jotka ovat elintarpeiden kuten jauhojen, perunain, voin, maidon ym. tarpeessa, on siitä samoin kuin perheensä lukumäärästä ilmoitettava sanottuun kansliaan. Jauhoja on tällä kertaa vähäinen määrä saatavissa.
Turhaan ei tutkija jo vuonna 1917 todennut: ”Surullisimpia seurauksia nykyisestä sodasta on ollut kaiken paitsi ihmishengen hinnan kallistuminen.”