Tapahtumassa sai vasikoille ehdottaa nimiä.
Outi ja Johannes Heikkilän omistamalle Uotilan tilalle Kylmäkoskelle kertyi lauantaina lähemmäs tuhatpäinen väkijoukko seuraamaan lehmien laitumellelaskua. Lehmille kyseessä oli juhlahetki, sillä ne pääsivät ensimmäistä kertaa pitkän pihatossa vietetyn talven jälkeen liikkumaan vapaasti laitumella. Päivän ohjelmassa oli lisäksi muun muassa tietoa maidontuotannosta, keppihevosrata, maistiaisia ja mahdollisuus suorittaa lypsydiplomi sekä ehdottaa vasikoille nimiä.
Malttamattomimmat lehmät odottelivat navetan portin takana jo ennen sen avaamista. Portin avauduttua ensimmäinen lehmä asteli varovasti laitumelle suurta ihmismäärää hämmästellen. Pian sitä seurasi muutama mielensä rohkaissut lisää. Hetken kuluttua lehmäporukka tuntui ymmärtävän mistä oli kysymys, sillä ne riemastuivat hyppimään ja kirmailemaan ympäriinsä. Ensikertalaiset seurasivat kokeneempien toveriensa touhuja sivummalta, mutta pian osa niistäkin liittyi ilonpitoon. Ujoimmat jäivät vielä sisälle. Tänä vuonna laitumelle päästettiin kolmisenkymmentä lehmää.
– Meidän piti harjoitella laitumelle menoa jo pari viikkoa sitten, mutta kevät on ollut niin surkea, että se sitten jäi. Onpahan mammoissa tänään vauhtia. Voisi sanoa, että nyt alkaa lehmillä kesäloma, tilan isäntä Johannes Heikkilä naurahtaa.
Heikkilä kertoo, että lehmillä on kesän ajan vapaa kulku laitumelle. Ne saavat tulla omaa tahtiinsa sisätiloihin syömään ja varjoon, mikäli sitä sattuvat kaipaamaan. Kolea sää ei niitä haittaa, sillä lehmä viihtyy viileässä ilmassa.
Joko pian pääsee ulos? Innokkain lehmä odotteli portilla jo puolisen tuntia ennen sen avaamista.
– Ne yleensä kulkevat edestakaisin pitkin päivää. Sitkeimmät eivät tosin malta tulla sisälle, vaan ne täytyy käydä hakemassa lypsylle, Heikkilä kuvaili lehmien kesärutiineja.
Heikkilöiden lehmät ovat rodultaan pääosin mustavalkoista holsteinia ja ruskevalkoista ayshirea. Niiden loma loppuu kun ilmat alkavat olla syksyiset.
Nuuttia kiinnostivat eniten traktorit
Viialalaiset Minna, Hannu ja heidän kaksivuotias poikansa Nuutti Iloranta lähtivät lehmien laitumellelaskuun siksi, että he ovat Heikkilöiden kavereita. Perheellä itsellään ei ole omia lehmiä, mutta Heikkilöiden lehmiä he ovat käyneet toisinaan rapsuttelemassa.
– Tämän tilan lehmät ovat Nuutillekin tuttuja. Meidän on tarkoitus kiertää katsomassa mitä kaikkea täällä on tarjolla. Minä luulen, että Nuuttia kiinnostaa eniten nuo esillä olevat traktorit, ne on käyty jo kaikki istumassa ja kokeilemassa, Minna Iloranta nauraa.
Väkeä kertyi sankoin joukoin seuraamaan lehmien ilakointia.
Lempäälästä paikalle lastensa Minttu ja Eetu Suomisen kanssa tullut Heli Heikkilä kertoo olevansa maalta kotoisin, mutta hänen perheellään ei ole enää lehmiä.
– Lapset eivät ole paljoakaan olleet maatilan eläinten kanssa tekemisissä. Meillä on kotona kissa ja lampaita olemme käyneet katsomassa, mutta lehmiin emme ole törmänneet, alunperin forssalainen Heikkilä kertoo.
Heikkilä muistaa kotitilansa lehmien hyppineen ja pomppineen innoissaan niiden päästessä kesäksi laitumelle.
– Ne olivat aina riemukkaita tilanteita, joita oli hauska seurata, Heikkilä tuumii.
Kirsi, Julia ja Janet Tofferi sekä Sissi Perunka tiesivät tulla Viialasta Uotilan tilalle Facebookista nähdyn ilmoituksen perusteella.
– Olen itse käynyt aikoinani Aitoossa emäntäkoulun ja halusin, että nuo nuoretkin näkevät miten lehmät heittävät jalkaa ulos päästessään, Kirsi Tofferi kertoo.
Rohkein lehmistä lähti ensimmäisenä ulos, kaveri miettii vielä ovella arvaako sinne tulla.
Kirsi Tofferille lehmät ovat tuttuja eläimiä ja hän on niitä lypsänytkin, mutta porukan nuoriso yllättyi päästessään katsomaan lehmiä lähietäisyydeltä.
– En ole ikinä nähnyt noin suuria lehmiä, Sissi Perunka sanoo.
– Juliakin ihmetteli, että onko niillä todella noin iso pää, Kirsi Tofferi nauraa.
Riemulla ei ole rajoja kun lehmä pääsee laitumelle.
Kaveri taisi löytää jotakin hyvää syötävää, tuumii toinen lehmistä.
Johannes Heikkilä kertoo, että lehmät saavat kesän ajan kulkea sisään ja ulos mielensä mukaan.
Uotilan tilan omistavat Outi ja Johannes Heikkilä. Pariskunnan vieraskirjaa ei ihan pieni tuulenpuuska vie mennessään.
Heli Heikkilä sekä Eetu ja Minttu Suominen tapasivat Uotilan tilalla myös maskottikissan.
Löytyisikö jo jotakin syötävää?
Uotilan tilan lehmät viettävät kesän laitumella. Sisäkausi alkaa kun sää muuttuu syksyiseksi.
Ja sitten laitetaan juoksuksi. Kaverit ottavat ilon irti kesälomasta.