Akaan valtuusto päätti viime keskiviikkona äänin 22–19, että hyvinvointikeskuksen toiminnallinen kokonaisuus toteutetaan uudisrakennuksena ja valtuusto varaa siihen tarvittavan määrärahan talousarvioon. Uuteen hyvinvointikeskukseen aiotaan keskittää suuri osa kaupungin terveys- ja sosiaalipalveluista.
Valtuusto teki saman päätöksen jo kesäkuussa äänin 22–20. Nyt yksi varavaltuutettu äänesti tyhjää ja yhdellä valtuutetulla ei ollut varahenkilöä. Asia käsiteltiin valtuustossa toistamiseen, koska valtuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen (kok) valitti päätöksenteosta hallinto-oikeuteen.
Jouko Rytkönen esitti tälläkin kertaa Toijalan terveysaseman ja entisen Hakalehdon peruskorjausta.
Rytkönen perusteli valitustaan kuntalain kohdilla, jotka koskevat päätösvaltaisuuden toteamista neuvottelutauon jälkeen sekä äänestysjärjestystä. Keskiviikon uusintakäsittelyn yhteydessä muutama valtuutettu viittasi tarkoitushakuisuuteen ja pilkunviilaukseen, mutta Rytkönen vakuutti valittaneensa vain oikaisun varmistamiseksi.
Samat esitykset, sama lopputulos
Tälläkin kertaa hyvinvointikeskuksen toteuttamistavasta äänestettiin kolme kertaa erilaisten remontti- ja laajennusvaihtoehtojen ja uudisrakennuksen välillä. Jouko Rytkönen halusi edelleen remontoida sekä Toijalan terveysaseman että entisen Hakalehdon vanhainkodin hyvinvointikeskuksen käyttöön. Myös Heli Piirainen (vihr) pysyi omassa ehdotuksessaan, jonka mukaan Hakalehto purettaisiin mutta terveysasema peruskorjattaisiin.
Mari Peräkivi (kesk) ehdotti, että hyvinvointikeskuksen toteutus aloitetaan nykyisen Toijalan terveyskeskuksen perusparannuksesta. Toiminnallista kokonaisuutta arvioitaisiin uudelleen, kun sote-palveluiden toteutus Akaassa yhdessä muiden lähikuntien sekä yksityisten palveluntarjoajien kanssa on selvennyt.
Juhani Salinin mielestä Akaan olisi erittäin tärkeää saada uusi hyvinvointikeskus pääradan varteen, Toijalan asemaa vastapäätä.
Karsintaäänestysten jälkeen vastakkain olivat voittanut hallituksen pohjaesitys uudisrakennuksesta sekä Heli Piiraisen esitys.
Liikennevirasto on kypsynyt
Hyvinvointikeskuksesta käytiin lähes tunnin keskustelu. Jouko Rytkönen ja Tuomo Smått (kok) olivat sitä mieltä, että valtio tuskin myöntää lupaa sote-investoinnille, kun periaatteellinen yläraja on tuoreen lain mukaan viisi miljoonaa euroa. Akaan eri vaihtoehtoja selvittäneen työryhmän mukaan uudisrakennuksen hinta on 13,4 miljoonaa euroa.
Tuomo Smått arveli, että valtio ei anna Akaalle lupaa uuden hyvinvointikeskuksen rakentamiseen.
Sekä Rytkönen että Eero Lapinleimu (kok) seisoivat teknisen johtajan Antti Kemin ja remonttiehdotuksen takana ja ihmettelivät, miksi päättäjät eivät luota virkamiehiin, jotka sanovat, että rakennukset saa remontoimalla kuntoon.
– Kun valitaan virkamiehiä, pitäisi katsoa ketä valitaan eikä sitten mussuttaa jälkeenpäin, Lapinleimu totesi.
Harri Rantala (sd) ja Juhani Salin (sd) totesivat, että virkamiehiä on monenlaisia ja Hakalehdon vanhainkodin jyräämisestä maan tasalle ovat päättäneet Akaan valtuusto ja Akaan silloiset virkamiehet.
– Uudisrakennus on hieno päätös etenkin, jos se tulee Toijalan aseman seudulle, mitä todella toivon, Juhani Salin totesi ja pyysi kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkista kertomaan tuoreimmat tiedot asemaa vastapäätä olevan kolmen hehtaarin alueen tilanteesta.
Kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen aikoo esittää Toijalan asemaa vastapäätä olevan alueen ostamista valtiolta kaupungille.
– Maanomistuksen suhteen asia on hyvinkin selvä. Liikennevirasto ilmoitti, että nyt kun puutavarankuormaus ei heitä enää siinä tule pitämään, he ovat valmiita luopumaan alueista. Senaatti-kiinteistöt on ollut valmis jo aikaisemmin. Tulen varmasti esittämään näiden alueiden hankkimista kaupungille, vaikka siihen ei hyvinvointikeskusta tulisikaan, totesi uuden kaupunkikehitystoimen juuri johdettavakseen saanut Sarkkinen.
Kuluista ja aikataulusta erimielisyyttä
Moni valtuutettu kyseli sekä peruskorjausvaihtoehdon että uudisrakentamisen vaatimasta ajasta. Antti Kemin mukaan Toijalan terveysaseman ja entisen Hakalehdon vanhainkodin peruskorjaus valmistuisi vuoden 2019 alkuun. Uudisrakennuksen osalta hän sanoi rakentamiseen menevän kaksi vuotta sen jälkeen, kun kaavoitus ja luvat ovat kunnossa.
– Ei voi mennä, laukaisivat valtuutetut Jaakko Leinonen (kok) ja Eero Eskola (kok) siltä istumalta.
Kokoomusvaltuutetuista Eero Lapinleimu (vas.) uskoi virkamiesten valmisteluun, Jaakko Leinonen ei niinkään.
Leinonen perusteli uudisrakennuskantaansa myös Akaan aiemmilla remonttikokemuksilla.
– Vuonna 2013 tehtiin päätös, että peruskorjataan Viialan Keskustan koulu 5,9 miljoonalla. Rakennuskustannusten toteutuma oli vähän reilu seitsemän miljoonaa, ja noin miljoonan väistötilakuluilla ollaan kokonaisuutena vähän reilussa kahdeksassa miljoonassa. Se meni semmoisen 2,5 miljoonaa yli sen, mitä päätettiin.
Myös uudisrakennuksen ja remontoitujen tilojen ylläpitokuluista Leinonen oli Kemin kanssa eri mieltä.
– Olen tässä valtuustossa varmaan viisi kertaa peräänkuuluttanut elinkaarilaskelmia, ja niitä ei ole ikinä tullut. Rautalankamalli on, että jos meillä on noin 4 000 neliön kiinteistö ja me säästämme lämmityskuluissa ja muissa ylläpitokuluissa kaksi euroa neliöltä, se on 8 000 kuussa ja noin 100 000 vuodessa. Se on 20 vuodessa 1,9 miljoonaa euroa. Jos tämä peruskorjauksen arvio menee vaikka 20 prosentilla pitkäksi, meillä on pari kolme miljoonaa eroa, onko se vanha vai uusi.
Akaan johtavat virlkamiehet olivat valtuustosalin laidalla valmiina pomppaamaan puhujankoppiin antamaan selvityksiä.