Demareista Harri Rantala (oik.) oli sitä mieltä, että valvonta petti Keskustan koulun remontissa. Myös Anssi Pahlasen mielestä olisi hyvä selvittää, mikä prosessissa meni pieleen. Raija Toivosen mielestä koulujen ryhmäkokojen kasvattaminen oli typerää.
Akaan Seudun vaalikoneeseen vastanneiden kuntavaaliehdokkaiden mielestä Akaan tärkein tehtävä vuodesta 2019 eteenpäin ovat koulupalvelut. Akaan Seudun vaalikarnevaalissa viime torstaina puhuttiinkin kouluista pitkään ja monipolvisesti.
Toijalan Monitoimihallilla pidetyssä vaalikarnevaalissa kokoomus, keskusta, demarit, perussuomalaiset vasemmistoliitto ja vihreät olivat valinneet keskusteluihin nelihenkiset ryhmät. Yhden henkilön ehdokasjoukollaan olivat mukana Liberaalipuolue ja valitsijayhdistys. Kristillisdemokraattien ainoa ehdokas jättäytyi pois vaalikeskustelusta.
Vaalikarnevaalin vetänyt Akaan Seudun päätoimittaja Juha Kosonen avasi illan kysymällä sekä politiikassa että Hirvialhon koulun rehtorina pitkään olleelta Harri Rantalalta (sd), miksi Keskustan koulun remontissa kävi niin kuin kävi? Miljoonilla euroilla saatiin sutta ja sekundaa.
– Näitä kouluremontteja on tehty eri puolilla, ja ihan samoja syntejä on tehty muualla kuin nyt Viialassa. Kyllä siinä peiliin saavat katsoa tekijät.
Mutta mikä petti? kysyi Kosonen.
– Kyllähän siinä valvonta petti, Rantala sanoi.
Keskustan Jouni Vaittisen mielestä tapauksessa on pettänyt ammattitaito vielä isommassa määrin, mutta Vaittinen ei tarkentanut, kenen ammattitaito. Vasemmistoliiton Jukka Saari puolestaan uskoi, että nyt koulun kimpussa ovat niin kovat asiantuntijat, että syyt selviävät.
Jukka Saaren mielestä suuret opetusryhmät ovat pois lasten ja nuorten henkisestä kasvusta ja oppimisesta.
– Valitettavasti en voi välittömästi luvata, että kaikki pystytään kunnolla korjaamaan, Saari sanoi ja palasi myös tilanteeseen, jossa valtuusto valitsi viidestä eri peruskorjaus- tai laajennusvaihtoehdosta.
– Täytyy myöntää, että eipä minusta ollut valtuustossa miestä vaatimaan sellaista suunnitelmaa, että meillä on Akaan vetonaula Viialan puolessa. Urjalan uuden 350 oppilaan koulun talousarvio oli 11,5 miljoonaa. Viialaan oltiin tekemässä 750 oppilaan yhtenäiskoulua, niin kyllä se 20 miljoonaa olisi maksanut.
Demareiden Anssi Pahlanen kehotti istuvia valtuutettuja vielä kevään aikana katsomaan taaksepäin ja selvittämään toiminnallisia riskejä.
– Olisi hyvä yhdessä selvittää, onko kunnan prosessissa joku sellainen asia, mikä voitaisiin korjata niin, että jatkossa tältä vältyttäisiin.
”Äärimmäisen typerä juttu”
Nykyisen valtuuston säästöpäätösten seurauksena Akaan koulujen perusryhmäkoko on 25 oppilasta luokilla 1–2 ja 32 oppilasta luokilla 3-9. Akaan Seudun vaalikoneessa ehdokkailta kysyttiin, mahdollistavatko nämä ryhmäkoot hyvän opetuksen antamisen. Vastaajista 31 prosenttia oli sitä mieltä, että kyllä mahdollistavat ja 69 prosenttia sitä mieltä, että eivät mahdollista.
Vaalikarnevaalissa päätoimittaja Juha Kosonen luki otteita viime viikon Akaan Seudussa julkaistusta OAJ:n paikallisyhdistyksen mielipidekirjoituksesta. Opettajien mukaan työrauhaa, viihtyvyyttä ja syrjäytymisen ennaltaehkäistyä on mahdoton toteuttaa nykyisen kokoisissa opetusryhmissä. Vaalikarnevaalissa kuultiin kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä tilanteesta.
– Kyllä meillä opettajilla on paljon tekniikoita saada nuoret mukaan, mutta kun muutama rauhaton oppilas pystyy isossa ryhmässä olemaan vähän kontaktissa, rauhattomuus lisääntyy, ja kohta muutkaan eivät pysty keskittymään. Isot ryhmät ovat meidän lasten ja nuorten henkisestä kasvusta ja oppimisesta pois, sanoi Viialan yhtenäiskoululla kuvataiteita opettava ehdokas Jukka Saari.
Vasemmistoliiton Suvi Soininen (oik.) on sitä mielti, että opettajien huoli on otettava tosissaan.
Demareiden Raija Toivonen on sitä mieltä, että ryhmäkokojen kasvattaminen on ollut äärimmäisen typerä juttu.
– Toinen virhe, mikä meillä on mielestäni tehty, on se, että erityisopetusta vaativat lapset on integroitu normaaliopetukseen. Siitä puhuttiin kauniisti, että lapset oppivat suhtautumaan toinen toisiinsa asiallisesti, mutta todellisuudessa siinäkin oli kyseessä säästöt. Nyt tilanne on se, että ne, jotka tarvitsevat erityisopetusta, eivät sitä saa, Toivonen totesi.
Kun puhutaan opetuksesta, pitäisi Vasemmistoliiton Suvi Soinisen mielestä puhua myös avustavan henkilökunnan määrästä.
– Jos OAJ:ltä on pitkään tullut tällaista viestiä, että he ovat pulassa, se pitäisi ottaa tosissaan, valtio-opin dosentti Soininen sanoi.
Leinonen perkaisi sopimukset päivässä
Vihreiden ehdokkaana oleva Viialan yhtenäiskoulun apulaisrehtori Kaija-Leena Salovaara totesi, että ensi lukuvuonna yläkoulun puolella on 28–30 oppilaan ryhmät.
Kaija-Leena Salovaara kertoi, että Viialan yhtenäiskoulussa yhdellä alaluokalla on kahdeksan tehostetun tuen lasta, joille opettajan pitäisi ehti antamaan tukea.
– Ne ovat aika valtavat. Alakoulun puolella meillä on luokka, jolla on kahdeksan tehostetun tuen lasta. Se tarkoittaa, että nämä lapset tarvitsevat erityistä tukea. Kuinka opettajalla voi olla aikaa antaa tukea? Salovaara kysyi.
Keskustan Tiina Räsänen kertoi lukeneensa Akaan talouden tasapainottamisohjelmaa, jossa koulupuolella säästettiin henkilökuntamenoissa kaksi miljoonaa euroa.
– Toisaalta on asetettu tavoitteeksi, että lastensuojelun asiakkuuksia pitää saada vähennettyä. Nämä ovat täysin ristiriidassa keskenään. Teen itse töitä lastensuojelussa, ja valtaosalla yksi sijoituksen peruste on, että he eivät pysty käymään koulua ja keskittymään luokassa, koska koulussa ei pystytä antamaan tarpeeksi vahvaa tukea, Räsänen sanoi.
Jaakko Leinonen uskoo, että Akaa löytäisi miljoonasäästöt perkaamalla nykyiset sopimuksensa.
Kokoomuksen Jaakko Leinonen kertoi tietävänsä päättäjänä, että nyt on eletty ja eletään haastavaa valtuustokautta. Ratkaisu puuttuviin resursseihin on Leinosen mukaan prosesseissa ja sopimuksissa.
– Pidetään yksi päivä ja perataan kaikki kaupungin yli 50 000 euron sopimukset. Sieltä voi tulla miljoonien säästöjä, joista voi osoittaa resursseja sivistystoimelle, Leinonen esitti.
Tiina Räsänen nappasi Leinosen viskaaman pallon ja palautti sen.
– Tiedätkö, paljonko maksaa, kun teini-ikäinen kaveri sijoitetaan 13–14-vuotiaasta täysi-ikäiseksi saakka? Siitä tulee se kaksi miljoonaa. Se on 300 000–350 000 per vuosi per tenava. Näitä kun saadaan parikin ehkäistyä, saadaan resursseja varhaiskasvatukseen ja kouluun.
Keskustan Tiina Räsänen pitää ristiriitaisena sitä, että Akaa samaan aikaan sekä leikkaa koulujen henkilöstömenoja että pyrkii vähentämään lastensuojelun kuluja.
Piiraiselle leikkaukset ovat arvovalinta
Harri Rantalan mukaan ryhmät ovat tällä hetkellä ihan turhan suuria, mutta toisaalta Akaassa on liian mekaaninen systeemi.
– Meillä on myös ryhmiä, jotka eivät ole niin isoja. Olisi voinut harkita koulukohtaista kehystä. Se olisi tasapuolisempi.
Vihreiden opettaja-taustaisen nykyvaltuutetun Heli Piiraisen mielestä leikkaukset ovat aina arvovalintoja niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin.
– En hyväksy sitä, että täällä nykyisetkin valtuutetut vetävät jargonia, että meidän oli pakko. Meidän ei ollut mikään pakko leikata kahta miljoonaa euroa. Tällä hetkellä syyslukukausi on osoittautunut sellaiseksi, että ryhmäkokojen kasvattaminen on suoraan tehnyt piikin lastensuojeluilmoitusten määrässä.
Heli Piiraisen mielestä on arvovalinta, mitä kuluja Akaan valtusuto leikkaa.
Piiraisen mukaan Akaan nuoret voivat pahoin.
– Yhdestä koulusta on tällä hetkellä 20 lasta aktiivisten toimenpiteiden kohteena johtuen siitä, että koulussa on niin pirun hankala olla. Kyse ei ole kenenkään ammattitaidottomuudesta vaan meidän päättäjien tekemistä päätöksistä.
Perussuomalaisten Janika Rekola otti kantaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroimiseen. Pohdinta perustui omiin kokemuksiin.
– Itse olen ala-asteella ollut erityisluokalla, ja minun mielestäni se oli silloin tosi hyvä juttu, koska siinä oli vertaistukea ja oma piiri. Kun yläasteella integroitiin, koko homma levisi, ja minusta tuli kiusaaja ja kiusattu. Kyllä se oma pieni ryhmä on paljon parempi.
Perussuomalaisten Janika Rekola kertoi, että hänestä tuli kiusaaja ja kiusattu, kun erityisluokka alakoulun jälkeen hajotettiin ja integroitiin.
Lapsilta tai nuorilta ei ole kysytty
Akaan kaupungin sosiaalitoimessakin työskennellyt demareiden Jouni Salonen totesi lasten huostaanottojen olevan todellakin kalliita mutta johtuvan muistakin asioista kuin koulunkäynnistä.
– Perheillä on muitakin ongelmia, Salonen totesi.
Jukka Saari toivotti tervetulleeksi sen ajatuksen, että Akaa nostaa veroprosenttia ja laittaa ryhmäkoot kuntoon.
– Mutta se voidaan tehdä vasta ensi syksynä, ja se vaikuttaa kouluihin vasta seuraavana syksynä, Saari totesi ja sai kuullakseen kommentin yleisössä olleelta keskusta-ehdokas Ossi Kupariselta.
Keskustan Ossi Kuparinen totesi, että Akaa voi halutessaan myöntää opetusryhmien pienentämiseen lisämäärärahan heti ja maksaa sen korottamalla ensi vuodeksi veroprosenttia.
– Kyllä se ehtii ensi syksyksi, jos valtuustolla on tahtoa. Tehdään lisätalousarvio, mikä kattaa ne kulut, jotka tästä erittäin hyvästä ja tarpeellisesta ajatuksesta syntyy. Tässä vaiheessa se maksetaan velkarahalla, ja jos veroprosenttia halutaan nostaa, sillä se maksetaan takaisin.
Jaakko Leinosen mukaan vaihtoehtona veroprosentin nostolle on, että laitetaan prosesseja kuntoon ja allokoidaan edelleen. Leinonen halusi myös vieressään istuneen ja kokoomuksen nuorta ehdokaskaartia edustavan Viivi Pajasmaan kertovan oman näkemyksensä. Pajasmaa kertoi.
Kokoomuksen Viivi Pajasmaan mielestä koko luokka joutuu kärsimään, jos yksi oppilas ei jaksa keskittyä.
– Jos käyttäytyy huonosti eikä jaksa keskittyä, se ei välttämättä tarkoita sitä, että on liian iso luokkakoko, vaan se tarkoittaa sitä, että nuori ei vaan jaksa olla siellä. Sen pitää sitten antaa olla sellainen kuin on, ja kaikki muut joutuvat aina kärsimään sen yhden takia, joka ei jaksa keskittyä.
Vihreiden nuorimmalla ehdokkaalla ja Akaan nuorisovaltuuston puheenjohtajalla Petja Kopperoisella oli myös mielipiteensä ryhmäkokojen kasvattamisen valmistelusta ja vaikutusten jälkiseurannasta.
– Kun luokkakokoja on suurennettu, missään vaiheessa ei kysytty eikä sen jälkeenkään ole kysytty niiltä, joita se koskee. Ei ole kysytty lapsilta eikä nuorilta, että mitä se on oikeasti olla siellä isossa luokassa ja kuinka paljon se aiheuttaa ongelmia. Edelleen ylhäältä päin katsellaan, että kaikki on hyvin tai ei ole hyvin, Kopperoinen ihmetteli.
Vihreiden Petja Kopperoinen (vas.) ihmetteli, miksi lapsilta ja nuorilta ei oe kysytty mitään ennen ryhmäkokojen suurentamista tai niiden jälkeen.
Mielenterveysongelmia ja nuorisotyöttömyyttä
Kun kommentti- ja kysymysvuoro kouluasioissa annettiin yleisölle, totesi Arvo Ylpön koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Sihvonen, että lapset ovat koulupäivän jälkeen väsyneitä niin alakoulussa kuin yläkoulussakin.
Seuraavaksi omista havainnoistaan kertoi Akaan vanhempienverkoston eli Akaan koulujen vanhempainyhdistysten yhteistyöelimen puheenjohtaja Sari Laaki.
– Olen tehnyt puheenjohtajana töitä toistakymmentä vuotta, ja meidän lasten ja nuorten tilanteet ovat menneet surkeampaan suuntaan. Se ei ole pelkästään koulu ja tilat ja ympäristö vaan kaikki se, missä lapset ja nuoret elävät.
Yleisössä ollut Akaan vanhempienverkoston puheenjohtaja sanoi, että Akaassa on aivan liian vähän kuraattoreita ja koulupsykologeja.
Laakin mukaan kouluilla ei ole oppilashuollon väkeä vastaamassa kiusaamiseen ja muihin ongelmiin.
– Suositus per kuraattori on 700 oppilasta, ja meillä mennään reippaasti paukkuen tuplilla. Sama koskee koulupsykologeja puhumattakaan nuorisotyöstä, jota teen itse työkseni täällä Akaassa. Meillä neljä ohjaajaa vastaa kolmen taajaman nuorisotiloista, Laaki sanoi.
Jos Akaassa runsas yhdistysverkosto tarjoaakin erilaisia toimintoja, niin lapset eivät Laakin mukaan pääse kulkemaan harrastuksiin. Tämän päälle Laaki luetteli vielä pari juuri tarkistamaansa faktaa.
– Vuonna 2015 meillä oli varhaisnuorten mielenterveysongelmissa lähes kaksinkertainen luku verrattuna muuhun maahan. Miettikääpä sitä, mistä se tulee. Ja me olemme Pirkanmaan nuorisotyöttömyystilaston surkein.
Laakin kysymykseen siitä, mitä päättäjät aikovat asioille tehdä, vastasi ensimmäisenä demariehdokas Raija Toivonen.
– Kokopäiväinen koulujärjestelmä, missä harrastukset olisivat koulupäivän aikana eikä enää koulupäivän ulkopuolella, antaisi perheelle enemmän aikaa yhdessä. Se vaatii resursseja ja lisää rahaa, ja yksi lisärahan hankkimiskeino on veroprosentin nostaminen.
Tähän Jaakko Leinonen totesi, että kokoomuksen mielestä veronkorotusten tie alkaa olla loppuun käyty.
– Kyllä minä sanon, että seuraavaksi pitää oikeasti perata kaupungin prosessit ja hakea muita vaihtoehtoja. Yläkoululaisten väsymykseen on pakko kysyä, että olisikohan kännykällä ja iPadilla illalla kymmenen jälkeen sängyssä mitään tekemistä asian kanssa.
Happi loppuu ja hankerahaa ei saa hakea
Perussuomalaisten Marko Kivi totesi, että jos luokkakokoja nostetaan jatkuvasti eikä tiloja ole mitoitettu niin isoille ryhmille, happi ei riitä ja lämpökuorma nousee, jolloin on tietysti huono olla. Jaakko Leinosen mielestä tekniseltä toimelta pitää vaatia toimenpiteet, joilla ilma riittää.
Perussuomalaisten Marko Kivi totesi, että 20 oppilaan tilaan suunnitellulla ikälopulla iv-koneella ei millään saa tarpeeksi happea 30 oppilalle.
Kiinteistönhoitoalalla itsekin työskentelevän Marko Kiven mukaan tämä ei ole mahdollista.
– Vaikka kuinka suunniteltaisiin, niin niissä on tietyt tehot niissä koneissa, ja ne ovat kaikki suht koht vanhoja. Jos 20 oppilasta on laskettu ja sinne laitetaan 30, niin runtu vaan ei riitä koneissa.
Liberaalipuolueen Anton Murola ihmetteli lasten huostaanoton kustannuksia. Vieressä istui valitsijayhdistyksen Elina Talonen.
Kaija-Leena Salovaaran mukaan jokaisesta oppilaasta saadaan kuntaan tietty valtionosuus, mutta Akaassa sitä kaikkea ei käytetä koulutuksen rahoitukseen. Sen sijaan, että rahoitusta etsitään kaupungin muista toiminnoista sitä kannattaisi Salovaaran mielestä hakea juurikin valtiolta.
Keskustan Pasi Kylmälän mielestä rahat opetusryhmien pienentämiseen on löydettävä.
– Opetushallitus ja opetusministeriö rahoittavat jatkuvasti erilaisia hankkeita, joita täytyy hakea. Meidän talouden tasapainottamissuunnitelmassa kiellettiin hakemasta hankerahoja. Nytkin on resurssiopetuksen rahoitusta ja erityisopetuksen tukemisen rahoitusta. Sen annettiin mennä läpi tällä kertaa, mutta viime vuonna emme saaneet hakea sitä.
Keskustan Pasi Kylmälän mielestä rahat on löydyttävä ja luokkakoot saatava pienemmäksi. Liberaalipuolueen Anton Murola puolestaan kertoi olevansa veronkorotuksiin liittyen kokoomuksen linjoilla.
– Käsi pois taskusta. Sopimuksia järkeistämällä voimme saada huomattavia potteja ilman että ostovoimaa tarvitsee kuristaa. Tässä tuli myös huostaanoton kustannus 300 000 euroa. Ihmettelen, miten se voi olla niin kallista, jos 25 000 tienaava yksinhuoltajaäiti pystyy ipanansa elättämään, Murola totesi.
Mari Yli-Koivisto komensi tulevia valtuutettuja
Akaan Seudun Vaalikarnevaalin koulukeskustelussa erityisesti kokoomuksen Jaakko Leinonen toisti kaupungin prosessien tehostamistarvetta. Kun yleisössä istunut Mari Yli–Koivisto sai mikrofonin käteensä, hän käsitteli samoin tein niin prosessit, valtuutettujen vastuun kuin koko Akaan ja akaalaisuuden syvimmän olemuksen.
Vaalikarnevaaliyleisössä ollut Mari Yli-Koivisto käski valtuutettuja lopettamaan kyläpolitikoinnin ja vaatimaan virkamiehiltä vastauksia selvitysten sijaan.
– Olen yksi varhaiskasvatuksen tuntivälysasiaa ajavia vanhempia. Olemme tarvinneet monen puolueen valtuutetun tukea, että on saatu tie virkamiehen pöytään, joka senkin jälkeen kehtaa tulla niiden – anteeksi vaan – turhien laskelmien kanssa, jotka eivät kerro mitään oikeasta tilanteesta, Yli-Koivisto aloitti.
Tämän jälkeen hän siteerasi viime viikolla Akaan Seudussa julkaistua valtuuston jättävien päättäjien ryhmähaastateltua. Siinä kokoomuksen Tuomo Smått totesi, että jos vain optimoidaan talouden kehitys kolmen seuraavan vuoden jaksolle, saattaa olla, että jotain muuta jää optimoimatta.
– Tässä kunnassa on tapahtunut näin, Yli-Koivisto sanoi.
– Meillä on otettu käyttöön erinomainen hoitoaikavälyssysteemi, jolla leimataan lapset sisään ja ulos hoitopaikkoihin. Asioita seurataan tarkasti ja resurssoidaan tarkasti. Jokaisena iltapäivänä, jona haen lapseni, huomaan, että meidän päiväkodin pihalla on neljä aikuista ja kymmenen lasta. Olen iloinen, että lapsella on henkilöt, jotka pitävät huolta, mutta se ei ole optimaalista resurssointia.
Yli-Koiviston mielestä nykyinen systeemi antaa vaikka mitä mahdollisuuksia, mutta Akaassa ei osata käyttää sitä.
– Viittaan näihin prosesseihin. Kerta kaikkiaan nyt ne pitää käydä läpi. Täällä on paljon turhaa ja löysää.
Mari Yli-Koivistolla oli myös pyyntö ellei kehotus tai jopa käsky valtuuston uusille naamoille, jotka tulevat Akaan ulkopuolelta ja joilla on näkemystä muualta kuin vain Toijalan tai Viialan tai Kylmäkosken sisältä.
– Me olemme Akaassa. Me olemme akaalaisia. Lopettakaa se kyläpolitikointi, Yli-Koivisto paahtoi ja jatkoi illan raikuvimpien aplodien päälle.
– Teillä, jotka valtuustoon pääsette, on iso vastuu. Te menette nyt nämä kaikki asiat läpi, prosessit ja porsaanreiät, ja te pistätte ne virkamiehet vastuuseen. Ja älkää pyytäkö heitä selvittämään mitään vaan vaatikaa: Nämä ovat kolme vaihtoehtoa, tehkää laskelmat, älkää selvittäkö.