Akaan kaupungin henkisen väkivallan toimintamalli otettiin käyttöön vuonna 2013
Akaan kaupunginhallituksen kuusi jäsentä ovat sitä mieltä, että työntekijän kokemaa häirintää ja epäasiallista käytöstä ei voida selvittää kaupungin omalla henkisen väkivallan toimintamallilla. Toimintamallin sijaan poliisitutkintaa esittäneen Hannu Järvisen (sd) mukaan toimintamallilla ei voida selvittää, ovatko päättäjät mahdollisesti häirinneet kaupungin työntekijää, joka tässä tapauksessa on kaupunginjohtaja.
Akaan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa 17.4.2013 hyväksytty Toimintamalli terveydelle haitallisen henkisen väkivallan ja kuormittumisen hallinnaksi kertoo lihavoidussa tekstikohdassa, että ”Henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa, säännöllistä ja pitkään jatkuvaa sortamista tai epäoikeudenmukaista kohtelua. Sen kohteena voi olla ryhmä tai yksilö.”
Siihen, mikä ei ole henkistä väkivaltaa, toimintamalli vastaa seuraavasti:
”Työyhteisöissä esiintyy usein eriasteisia ristiriitoja. Hyvin toimivan työyhteisön toimintaperiaatteisiin kuuluu avoin vuorovaikutus, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa työprosessien, osaamisen, työolosuhteiden ja psykofyysisen hyvinvoinnin kehittämiseen.
Henkistä väkivaltaa ei myöskään ole ”toimintaan liittyvien tai yhteisesti todettujen ongelmien käsittely työyhteisössä, vaikka niiden käsittely saattaisikin tuntua ahdistavalta”.
Jos työntekijä joutuu henkisen väkivallan kohteeksi, toimintamalli ohjeistaa ensimmäiseksi ilmoittamaan ”kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämän toimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi ja kehota häntä lopettamaan se.”
Toimintamallin mukaan esimiehen on todettava syyte henkisestä väkivallasta aiheelliseksi ja kiinnitettävä huomiota perusteettomasti syytetyn oikeusturvaan ja ryhdyttävä toimiin.
Kaupunginjohtajan esimies on kaupunginhallitus, ja toimintamallin mukaan ”Esimiehen tukena ja asiantuntija-apuna toimivat työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuollon henkilöstö.” Erikseen mainitaan, että ”Jos tilannetta ei saada omin avuin selvitettyä, voidaan apuun pyytää ulkopuolinen asiantuntija. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettua tai pääluottamusmiestä voi pyytää viemään asiaa eteenpäin omien organisaatioidensa kautta.”
Laki ei tunne tutkintapyyntöä
Tutkintapyynnöstä, jonka kaupunginhallitus velvoitti vs. kaupunginjohtajan tekemään poliisille, Wikipedia toteaa, että ”Laki ei tunne termejä tutkintapyyntö tai rikosilmoitus, vaan poliisille voi tehdä ainoastaan ilmoituksen mahdollisesta rikoksesta.
Poliisin omien poliisi.fi-verkkosivujen mukaan poliisi tarvitsee esitutkinnan käynnistämistä varten mahdollisimman tarkan kuvauksen siitä, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat asianosaisia. Asianosaisia ovat asianomistaja ja rikoksesta epäilty henkilö/henkilöt.
Rikosilmoitusta varten tarvitaan kuvaus siitä, mitä on tapahtunut ja miten, tarkka tapahtuma-aika ja -paikka, tekijän nimi, jos se on tiedossa sekä tekijän tuntomerkit (ikä, pituus, vartalo, kasvojen erityispiirteet, silmien väri, hampaat, puhe, kädet, liikkuminen, pukeutuminen. Myös tekijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, päihteiden käyttö jne.) tulee kertoa.
Poliisin mukaan väärän ilmoituksen tekeminen poliisille on rikos, josta on säädetty rikoslaissa rangaistus.
Rikoksen esitutkinnassa poliisi selvittää onko tapahtunut rikos, sen teko-olosuhteet ja keitä asia koskee. Esitutkinnassa selvitetään myös rikoksella aiheutettu vahinko, saavutettu hyöty ja mitä vaatimuksia asianomistajalla eli rikoksen uhrilla on.
Asianomistajarikoksen – esimerkiksi kotirauhan rikkominen ja kunnianloukkaus – poliisi voi ottaa tutkittavakseen vain siinä tapauksessa, että asianomistaja vaatii rikoksesta epäillylle rangaistusta.