Akaan Kokoomuksen sivistysseminaarissa oli aivan liian vähän kuulijoita. Ajankohta oli haastava, maanantai kello 15.30, mutta aihe mitä tärkein. Toijalan yhteiskoulussa puhuttiin suomalaisesta koulusta. Jokainen alustaja, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonenkin (kok), toi aiheen hyvin lähelle akaalaisia.
– Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus puhtaaseen sisäilmaan sekä turvalliseen koulunkäyntiin. Tämä koskee myös opettajia ja henkilökuntaa. Ja kunnilla on vastuu siitä, että oppimisympäristöt ovat kunnossa, vastasi ministeri Akaan valtuuston 1. varapuheenjohtajan Jaakko Leinosen senimaarin avauksessa esittämään kysymykseen.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen keskusteli Akaan valtuuston 1. varapuheenjohtajan Jaakko Leinosen kanssa ennen sivistysseminaarin alkua.
Akaa on laittanut yli 8 miljoonaa euroa Keskustan koulutalon korjaukseen ja sieltä siirretään nyt koko ajan lisää lapsia väistötiloihin oireiden takia. Talouden tasapainottamisohjelma nosti luokkakokoja, mikä näkyy jo oppilaiden ja opettajien uupumisena.
Kasvun osaamisella
Ministeri Grahn-Laasonen kysyi, miten huolehditaan siitä, että Suomi jatkossakin rakentaa tulevaisuutensa osaamisperustaiseen kasvuun. Hallituksen tavoite, 72 prosentin työllisyysaste, uhkaa karata. Suomi on rämpinyt lamassa vuodesta 2008 alkaen. Ministerin mielestä osaamisella Suomi nousee, mutta perustan on oltava kunnossa. Nyt ei ole.
– Oppimistulokset laskevat. Se näkyy Pisa-tuloksissa ja muuallakin. Syrjäytyneiden nuorten määrä lisääntyy, jo 17 prosenttia ikäluokasta jää jo ilman 2. asteen tutkintoa. Näin tapahtuu maailmassa, jossa ilman osaamista ei pärjää työmarkkinoilla koskaan.
Suomen peruskoulu on maailman huippua ja sitä kadehditaankin. Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja heidän ammattitaitoaan ihastellaan. Joku on kuitenkin pielessä kun Simo löydä hillopurkkia. Kolme tasa-arvoon liittyvää haastetta tunnistetaan.
– Meillä näkyy tyttöjen ja poikien välinen ero oppimistuloksissa. Ne ovat huolestuttavan suuret. Meillä on huoli pojista, heidän syrjäytymisriskinsä on korkeampi. Myös alueiden väliset erot näkyvät nyt ensimmäistä kertaa Pisassa. Tämä haastaa tulevaisuuden kuntia. Millä tavalla huolehditaan, että kaikkialla Suomessa on laadukas peruskoulu tarjolla. Kolmas tasa-arvohaaste on sosioekonomisen taustan vaikutus. Se, mihin perheeseen satut syntymään, vaikuttaa oppimistulokseen nyt enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.
Varhaiskasvatus syyniin
Ministeri pohtii, mitä yhteiskunnassa on tapahtunut, kun tasa-arvo oppimisessa ei toteudu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki lapset ja nuoret eivät voi rakentaa tulevaisuuttaan koulutuksen varaan. Mitä tehdään?
– Tämä tarkoittaa panostusta varhaisiin vuosiin. On puhuttu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta – 2o tuntia viikossa. Varhaiskasvatus on uusimpien kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan meidän vaikuttavin koulutuksen osa, sanoo ministeri.
Toimiva varhaiskasvatus auttaa syrjäytymiseen, antaa mahdollisuuden puuttua oppimisvaikeuksiin aikaisemmin ja tasaa lähtökohtien eroja. Akaalaisten kysymykseen maksajasta ministeri vastasi vetoamalla hallitusohjelmaan, jossa kuntien velvoitteita ei sanota lisättävän.
Varhaiskasvatuksen maksuttomuus poistaisi myös yhden työssä käymisen esteen. Nyt maksut ovat monelle este. Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaankin 1. maaliskuuta alkaen juuri tämän takia.
Ammattiin Valkeakoskelta
Ammatillinen koulutus on murroksessa. Se saa uuden lain, jossa opiskelijaa ei enää erotella iän mukaan. Maahan tulee yksi ammatillisen koulutuksen rakenne. Järjestämisluvat menevät myös uusiksi, samoin rahoitus.
Akaalaiset opiskelevat ammattiin Valkeakoskella, missä sijaitsevan Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston (VAAO) toiseksi suurin omistaja Akaa on. Etelä-Pirkanmaan kuntien lisäksi mukana kuntayhtymässä ovat myös Lempäälä, Kangasala ja Pälkäne. Oppilaitos sanoo koulutuksensa palvelevan toimialueensa asukkaita ja elinkeinoelämää.
Valkeakosken Ammatti- ja Aikuisopiston kuntayhtmäjohtajan Raimo Alarovan mielestä koulutuksen on muututtava jatkuvasti. Oppilaitos kouluttaa ihmisiä työelämän tarpeisiin, ei kortistoon.
– Etelä-Pirkanmaalla, ja Pirkanmaalla yleensäkin, väestökehitys on positiivinen. Ikäluokat eivät pienene. Emme joudu sopeuttamaan toimintaamme monen Pohjois- ja Itä-Suomen oppilaitoksen tapaan. Meillä myös satsataan ammatilliseen koulutukseen koko ajan enemmän ja enemmän, mikä on meille positiivinen haaste, sanoo kuntayhtymäjohtaja Raimo Alarova.
1279 opiskelijan oppilaitos toimii Valkeakoskella yhdessä paikassa. Kuntayhtymäjohtaja kehuu kunnossa olevia rakennuksia. Ensi vuoden alkuun valmistuu lähihoitaja-opiskelijoiden uudet tilat. Kuntayhtymän vuosikate 726 000 euroa ja tulos miinuksella 376 000 euroa.
Opiskelijoista huolehditaan
Suurin osa opiskelijoista opiskelee tarvitsematta mitään tukea ja osa valmistuu jopa tavoiteaikoja nopeammin. Kiire työelämään tai jatko-opiskeluihin on kova. Ongelmiakin opiskelijoilla on ja niitä pyritään ratkomaan tehokkaasti.
– Jos opinnot eivät etene, haemme erilaisia keinoja tilanteen selvittämiseksi. Erityinen tuki on tietysti yksi ja ehkä tärkein. Opiskelijat voivat myös siirtyä Valmaan, valmentavaan opiskeluun, ja sieltä hakea sitä omaa alaansa jos ensimmäinen vaihtoehto ei se ollut. Vaateri, nuorten työpaja, tulee kysymykseen silloin kun elämänhallinta ei oikein ole kunnossa. Keinoja nuorten keskeyttämisen ehkäisyyn on, sanoo Alarova.
Tuesta huolimatta nuoria keskeyttää kuntayhtymäjohtajan mielestä liian paljon.
– Meillä tosin valtakunnan keskiarvoa vähemmän, 10-11 prosentin luokkaa.
Valkeakosken Ammatti- ja Aikuisopisto on tuloksellisuusindeksillä mitattuna Pirkanmaan ykkönen, joten kiistatta tavoitteisiinkin päästään. Valtion taloudellinen tilanne vähensi Valkeakoskenkin valtionapua 1,5 miljoonaa euroa täksi vuodeksi, mikä on tuonut taloon kolmen vuoden sopeuttamisohjelman.
Työelämä muuttuu, koulutus muuttuu
Kuntayhtymäjohtaja Raimo Alarovan mielestä ammattioppilaitoksissa ymmärretään työelämän muutokset ja että koulutuksen on nopeastikin vastattava toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astuu voimaan vuoden 2018 alusta.
– Jatkossa perusrahoitus on 50 prosenttia, joka tulee opiskelijamäärän mukaan. Sitten tulee suoritusrahoitus 35 prosenttia eli kuinka paljon opiskelijat suorittavat osatutkintoja tai tutkintoja. Ja vielä päälle tulee vaikuttavuusrahoitus 15 prosenttia, jossa katsotaan kuinka valmistuvat opiskelijat ovat työllistyneet tai jatko-opiskeluissa.
Rahoituksen muutos vaikuttaa niiden opiskelijoiden tulevaisuuteen, joiden opiskelu ei tuestakaan huolimatta etene. Näitä Valkeakosken Ammatti- ja Aikuisoppilaitoksessa on noin 50.
– Jatkossa me emme voi näitä oppilaita kirjoillamme pitää. Tätä tilannetta on lähestyttävä kuntien kanssa yhdessä. Järjestetäänkö erilaisia työpajoja vai muuta, ja kuka tämän maksaa, sanoo Alarova.
Tähän tilanteeseen tullaan siksi, että käytännöllisesti kaikki peruskoulunsa päättävät saavat 2. asteen opiskelupaikan. Tässä karsimattomassa joukossa on aina niitä, joille ammattioppilaitoksesta tulee säilytyspaikka.
– Kaikki meille tulee ja tukitoimia annetaan, mutta kaikkien kohdalla ei onnistuta. Jos tätä tilannetta ei saada hallituksi oikein, on tässä taas yksi syrjäytymisen paikka ja tätä ei yhteiskuntamme kestä, sanoo kuntayhtymäjohtaja Alarova.
Usein vanhemmat haluavat, että nämäkin nuoret ovat jossakin päivärutiineissa. Osalla elämän hallinta on kadonnut jo kokonaan, yö on muuttunut päiväksi ja päinvastoin. Motivaatio kaikkeen puuttuu. Myös mielenterveys on usein sekaisin.
Jo koulu ihmeissään
Ammattiopistoa vaivaava joidenkin oppilaiden motivaation puute muine ongelmineen tiedostetaan jo yläkoulussa. Toijalan yhteiskoulun opinto-ohjaaja Johanna Karrimaa ei ole huolissaan erityisoppilaista, joilla oppimispolku on hoitoasiakirjalla kutakuinkin järjestyksessä.
– Yhä enemmän on sellaisia oppilaita, jotka kärsivät hyvin monisyisestä ongelmakimpusta. Jo kotona ongelmat ovat kasaantuneet hyvin pitkään ja elämänhallinta on menetetty. Koulu tekee todella paljon, haetaan lapsia kotiakin, mutta arkea kotona emme heidän kanssaan pääse elämään, kertoo Karrimaa.
Toijalan yhteiskoulun opinto-ohjaaja Johanna Karrimaan viesti koulun arjesta mietityttää. Oppilaita jopa haetaan kouluun.
Johanna Karrimaa kertoo, että 90 prosentista näistä ongelmaperheistä on jos sosiaalitoimi jollakin tavalla mukana. Lastensuojelutoimenpiteitä vain ei mielellään tehdä, koska Akaa säästää siinäkin.
Uusi opetusohjelma haastaa oppilaan
Peruskoulun uusi opetussuunnitelma tulee yläkoulun 7. luokille ensi syksynä. Alakouluissa uusi opetussuunnitelma on jo käytössä.
– Perinteinen pulpetissa istuminen halutaan poistaa. Tulee hyvin laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia. Opetuksen sirpaleisuus poistuu, nyt puhutaan ilmiölähtöisyydestä.
Uudessa opetussuunnitelmassa oppilas asettaa itselleen tavoitteita. Opettaja on ohjaaja, valmentaja ja sparraaja.
– Tämä tulee olemaan hyvin haasteellista. Tavoitteet voivat olla hyvin henkilökohtaisia, sanoo Johanna Karrimaa.
Jaana Karrimaan mielestä opinto-ohjaajan työssä uusien menetelmien käyttöönotto ei tuota ongelmia. Aineenopettajilla on haasteellisempaa.
– Olen jo pitkään puhunut, että oppilaat eivät täällä voi enää tehdä elinikäisiä ratkaisuja tulevaisuutensa suhteen. Jokainen joutuu opettelemaan tässä maailmassa 4-5 ammattia. Työelämä muuttuu nyt sitä tahtia, että hyvä kun perässä pysytään.
Kun yhä laajempiin oppimiskokonaisuuksiin mennään, korostuu yhdessä tekeminen ja oppiaineiden rajojen ylittäminen entisestään. Myös valinnaisuus tulee kuvioihin entistä nuoremmille.
– Nyt mennään reippaasti yli oppiainerajojen ja tehdään reippaasti enemmän yhteistyötä. Tätä rajoittaa osittain se, että opettajat eivät kokonaistyöajassa, vaan opetus on sidottu tarkasti viikkotuntimäärään, sanoo Johanna Karrimaa.
Opetussuunnitelma kuitenkin muuttuu ja koulu Johanna Karrimaan mielestä selviää haasteistaan. Kokonaan toinen juttu Akaassa on talouden tasapainottamisohjelman mukanaan tuomat leikkaukset sekä sisäilmaongelmien aiheuttamat muutokset, jotka nirhaavat koko ajan sekä oppilaiden että opettajien arkea.
