Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen pelkää, että kaikki yrittäjät eivät vielä ymmärrä, kuinka suuri muutos maakuntahallinnon syntyminen on. Keskustelun kärkenä on tähän asti ollut sosiaali- ja terveysasiat. Jo nämä tehtävät kun lähtevät kunnista 2019 alusta pois, lähtee myös 60 prosenttia rahoista. Muutakin merkittävää tapahtuu ja toimijoiden roolit muuttuvat täysin.
– Tällä hetkellä mietitään, jääkö valtuustoille mitään päätettävää ja virkamiehille töitä. Kyllä jää!
– Paikallisyhdistyksien keskeiseksi rooliksi tulee tiivis yhteistyö oman elinvoimakunnan kanssa. Kun kunnassa ennen mietittiin, kuinka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, jatkossa mietitään entistä enemmän, kuinka kuntaan saadaan vaikkapa sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Ajattelutapa muuttuu ja se on huomattava niin kuntaorganisaatioissa kuin yrittäjäyhdistyksissäkin, sanoo Pasi Mäkinen.
Kuntien tehtävissä keskeiseksi tulevat julkiset hankinnat. Hankintalaki on uudistunut ja tämäkin mahdollistaa kunnille valinnan vapauden myös muiden kuntapalvelujen tuottamiseen. Rahaa kunnissa on nykyistä huomattavasti vähemmän.
– Jos yksityinen tuottaa tehokkaammin, miksi sitä ei kunta voisi käyttää ja näin tukea paikallista elinkeinotoimintaan. Elinvoimakunnassa tämän pitää olla itsestäänselvää.
Uudet kunnat tulevat
Kunnat eivät ole enää 2019 täyden palvelun itsehallintoyksiköitä. Keskeiseen rooliin nousee elinvoimasta huolehtiminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päätöksiä tehtäessä yritysvaikutusten arviointi on yksi tärkeimmistä kriteereistä.
Pirkanmaan Yrittäjien toimistusjohtajan Pasi Mäkisen mielestä edessä oleva maakuntauudistus työ yrittäjäjärjestöille lisää edunvalvontatehtäviä, mutta myös töitä. Elisan johtajan Noora Lainion mielestä varsinkin digitaalisia muutoksia tulee koko ajan ja kiihtyvään tahtiin.
– Kun kunta tekee päätöksen, miten se vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin tai työllistämiseen. Tämä on iso asia ja tarvitaan paljon keskustelua, jotta tämä tulee kunnissa arkipäiväksi, sanoo Mäkinen.
Yritysvaikutusten arviointi on tällä hetkellä käytössä Pirkanmaalla vain kahdeksassa kunnassa, joten töitä yrittäjäyhdistyksillä on.
– Tässä on todella iso työ meillä edessä. Aika on ajamassa perinteisten politiikan ohi. Enää ei asioita voi ratkaista niin, että ne poliitikot päättävät ja ne yrittäjät tai kaupunkilaiset tottelevat. Nyt me kaikki yhdessä päätämme ja toteutamme hankkeitamme, sanoo Mäkinen.
Myös hankinnoista keskustellaan kuntien ja yrittäjien kesken koko ajan, eikä aina myönteisessä hengessä. Pasi Mäkinen kysyykin, miten jatkossa hankintoja voidaan tehdä niin, että ne tulevat kunnissa elinkeinopoliittisiksi välineiksi.
– Jo klassinen esimerkki on se, että kunta ostaa hankintarenkaan kautta perunat vaikka Puolasta, vaikka kunnassa on lähiruokaa tuottava yritys. No, lapset eivät syö kaukaa tuotuja kumiperunoita, joten onko tässä mitään järkeä.
Tulevaisuudessa pohditaan Pasi Mäkisen mielestä myös sitä, kuinka kunta voi jatkossa olla monen paikallisen toiminnan alusta. Lempääläläinen yrittäjä on tuottanut sovelluksen, jossa vanhemmat pystyvät asioimaan verkossa kunnan kanssa päivähoitoasioissa.
– Sinne lähetetään tiedot, koska lapsi tulee päivähoitoon. Näin kunta pystyy suunnittelemaan resurssiensa käyttöä tasaisemmin. Tämä on Nurmijärvellä käytössä. Ne on aika yksinkertaisia asioita, joilla kunta voi hankintatoimillaan edesauttaa paikallisia yrityksiä – jos ajatellaan, että hankinnat ovat osa elinkeinopolitiikkaa.
Tekijästä teettäjäksi
Kuntien tulevaa roolia elinkeinopolitiikassa ei tarkkaan vielä tiedetä. Esimerkiksi Akaa on organisoinut elinkeinopalvelunsa osaksi kaupunkikehitystä. Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Pasi Mäkisen mielestä organisointi on hyvä.
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen toivoo, että yrittäjät lähtisivät innokkaasti mukaan kuntavaaleihin.
– Mikä on kuntien elinkeinopolitiikan suunta tulevaisuudessa? Tätä mietitään nyt Suomen jokaisessa kunnassa. Yrittäjien kannattaa tässä olla hyvin aktiivisia. Neuvontapalvelut pysyvät ilman muuta kunnissa ja tässä taas on mietittävä, tehdäänkö itse vai ostetaan, vai luodaanko tähänkin palveluseteli, joka annetaan aloittavalle yrittäjille, miettii Mäkinen.
Iso kysymys jatkossa on myös se, että kunta ei kilpaile yksityisten yritysten kanssa. Entistä vakavammin on mietittävä sitäkin, millaisia palveluja kunta itse tekee ja mitä teetetään yrityksillä. Pasi Mäkinen kertoo tästä esimerkin kunnallisesta kehitysyhtiöstä, joka alkoi ilmaiseksi tehdä yrityksien käännöstöitä.
– Tämähän vei välittömästi leivän kääntäjiltä. Yrittäjäyhdistyksien on oltava hyvin tarkkana näissä asioissa ja seurattava, mitä ympärillä tapahtuu. Vuoropuhelun päättäjien kanssa pitää toimia, sanoo Mäkinen.
Yhdistys on kunnan tuki
Hyvin toimivan kunnan ja yrittäjäyhdistyksen tavoite on sama. Oman kuntaan luodaan parhaat yrittämisen olosuhteet.
– Tässä ei ole mitään ihmeellistä, mutta siitä ei koskaan kerrota liian paljon, mitä yritykset merkitsevät paikallistasolle. Paikkakunta on yrityksiensä summa. Tämä viesti on saatava perille niin viranhaltijoille kuin luottamushenkilöillekin, sanoo Mäkinen.
– Hyvin toimiva paikallisyhdistys on kunnan luonteva tuki. Avointa keskustelua on pyrittävä käymään joka heti.
Hyvin toimiva yrittäjäyhdistys on myös suunnan näyttäjä. Se tekee tarvittaessa aloitteita ja tuo yrittäjien näkökulman esiin päätöksenteossa.
– Yritysvaikutusten arviointi on saatava arkipäiväiseksi käytännöksi. Valtuustoihin tarvitaan myös yrittäjäehdokkaita. Näkemyksien avartaminen on varsinkin tänä aikana tarpeellista. Muutokset eivät saa viedä mennessään, vaan niihin on vaikutettava aktiivisesti.
Toimivan paikallisyhdistys on myös jäsentensä kanava vaikuttaa päätöksentekoon. Se myös tiedottaa niin Suomen Yrittäjien kuin Pirkanmaan Yrittäjienkin asioista jäsenilleen.
– Paikallisyhdistyksen keskeisiä tehtäviä on tuottaa jäsenilleen vertaistukea. Se on paljon arvokkaampaa yrittäjälle kuin mitään ulkopuoliset palvelut. Yrittäjä arvostaa toista yrittäjää, sanoo Pasi Mäkinen.
Pirkanmaan Yrittäjät järjesti viima lauantaina luottamushenkilöseminaarin Kehräsaaressa, johon osallistui viitisenkymmentä luottamushenkilöä eri puolilta Pirkanmaalta.
Digitalisaation tavoitteena on saada arki sujuvammaksi
”Yrityksen on oltava auki silloin kun asiakas haluaa”
Elisan johtajan Noora Lainion menossa oleva digimurros on hyvin arkinen asia.
– On väärin lähteä puhumaan digitalisaatiosta jonakin hienona ja etäisenä. Sillä tarkoitetaan vain älykkäitä ratkaisuja ja teknologian integroimista arkeen. Ei mitään yliteknistä, vaan tavoitteena on saada arki sujuvammaksi, sanoo Lainio.
Kun aikaisemmin tieto oli valtaa ja yritys määritteli itse kehityspolkunsa, nyt on kuultava joka hetki asiakasta.
– Kun jotakin tapahtuu, meillä kaikilla puhelimet kilahtavat. Tiedämme koko ajan, mitä markkinoillamme tapahtuu. Muutos on ollut ehkä liiankin nopea. Uusia palveluja tulee vanhojen rinnalle sitä tahtia, että omaksumisessa on jo vaikeuksia. Jotta tässä ajassa menestyy, yrityksen on oltava koko ajan hereillä. Kehityksestä jäävät jälkeen ne, jotka sanovat olevansa hyvin tyytyväisiä, sanoo Lainio.
Elisan johtajan Noora Lainion mielestä kaupan on oltava auki silloin kun asiakkaat haluavat. – Yrityksen on koko ajan tutkittava asiakkaan tarpeita, eikä lähdettävä siitä olettamuksesta, että asiakkaat toimivat yrityksen ehdoilla. Eivät toimi.
Digitalisaatioon mukaan meneminen ei vaadi enää edes isoja investointeja.
– Se ei ole enää rahasta kiinni, vaan pikemmin siitä, mihin haluaa panostaa. Yleensä kyseessä on vain toimintamallin muutos. Tekniikka kyllä löytyy. Jos aikaisemmin mentiin isot yritykset edellä, kuljetaan nyt toisinpäin. Pienet toimivat ketterämmin ja pystyvät valtaamaan markkinoita ketterämmin.
It-ala kulkee digikehityksen kärjessä, mutta ei ole ainoa mahdollinen toimija. Murros on tavalliselle kuluttajalle näkyvintä kaupassa.
– 60 prosenttia, joissakin tapauksissa jopa 90 prosenttia, ostopäätöksistä on tehty, kun mennään kauppaan. Tapa kuluttaa on mullistunut. Aika harvoin minäkään lähden enää shoppailemaan umpimähkään, vaan selvitän ensiksi, mistä tavaraa on ylipäänsä tarjolla.
Asiakas määrää
Noora Lainion mielestä kaupan muutos ei tarkoita sitä, että kaikki palvelut olisivat jatkossa verkossa. Tavoitteena on synteesi. On löydettävä ne kanavat, joissa asiakkaat ovat. Pirkanmaan Yrittäjien luottamushenkilöseminaarissa lauantaina puhunut Lainio sanoo saavansa yrittäjiltä muun muassa yrittäjiltä koko tietoa omaan työhönsä.
– Meidän täytyy tietää, missä yrittäjät liikkuvat. Tampereen myymälän aukioloajoista on tullut paljon palautetta, että meidän on oltava auki silloin, kun yrittäjällä on aikaa tulla asioimaan. Kaikessa yrittämisessä on lähteä, että kuunnellaan asiakasta. Tässä ajassa on hyvin tärkeää, että liikkeet ovat joka paikassa auki oikeaan aikaan, sanoo Lainio.
Muutoksen vaihti kiihtyy
Digitalisaatiossakin yrityksien ainoa tavoite on Lainion mielestä asiakkaiden parempi palvelu. Bisnes on Lainoin mukaan vain siellä, missä asiakas on. Oikeiden aukioloaikojen lisäksi on viestittävä oikein.
– Ei millään atk-kielellä, vaan puhutaan ymmärrettävästi, tämä on tärkeää. Asioiminen puhelimessa on muuttunut ihan täysin vain sen takia, että sovellutusten asentaminen ei ole enää monimutkaista Käymme siinä läpi sähköpostit ja muun viestinnän, ja ainakin minä hoidan jo pankkiasiat mobiilisovelluksen kautta.
Uusien keksintöjen käyttöönotto nopeutuu entisestään. Kesti 75 vuotta, ennen kuin puhelin oli keksimisensä jälkeen 50 miljoonalla ihmisellä käytössä. Radiolta meni 38 vuotta ja televisiolla 13 vuotta. Internet oli 50 miljoonalla käytössä 4 vuodessa, facebook 3,5 vuodessa. Ägrybirdillä meni 35 päivää ja pokemonilla 1,5 päivää.
Pk-yritysbarometri: Kannattavuus normalisoituu mutta investoimaan ei riehaannuta
Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat positiiviset, mutta kasvu jää hitaaksi.
– Kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan määrätietoisia rakenteellisia uudistuksia Suomen talouteen, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä 44 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Yhdeksän prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Suhdannenäkymien saldoluku nousi kolmella yksiköllä, kertoo tänään julkaistu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaama Pk-yritysbarometri. Taloustutkimuksen tekemään barometriin saatiin vastaus 4800 yrityksestä.
Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kohonneet samaan aikaan, kun talouskasvu on vähitellen kiihtynyt. Saldoluku nousi syksystä kaksi yksikköä ja on nyt 25.
Odotukset kannattavuudesta alkavat normalisoitua ja lähestyä hyvien taloudellisten olojen tasoa Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat hieman aiempaa positiivisemmat, mutta edelleen hyvin alhaiset. Investointien saldoluku nousi syksystä vain yhden yksikön ja päätyi lukemaan neljä.
– Hieman yllättäen voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten investointiodotuksia peilaava saldoluku ei kohentunut suhteessa syksyn Pk-yritysbarometriin. Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta. Lisäksi on huomattavaa, että näistä pk-yrityksistä hieman aiempaa useampi aikoo vähentää investointejaan, Mika Kuismanen sanoo.
Vienti vetää vähän paremmin
Jo 23 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 65 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.
Voimakkaasti kasvuhaluiset yritykset erottuvat selkeästi joukosta, kun niistä yli 50 prosenttia hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kasvuhakuisten yritysten joukossa vastaava määrä on 27 prosenttia. Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisen voidaan näin ollen katsoa tukevan suoraan myös kasvua ja työllisyyttä.
– Perinteisesti vientiodotuksissa ja toteutuvan viennin määrässä muutokset ovat usein nopeita ja jyrkkiä. Tämän barometrin mukaan viennin määrän odotetaan kuitenkin nousevan seuraavan vuoden aikana vain maltillisesti, Kuismanen sanoo.
Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä
Taloudellisten olojen paraneminen ei näy välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset ovat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Työllistämisodotusten saldoluku nousi syksystä kolme yksikköä.
– Pk-yritysten lähiajan positiivisten suhdanneodotusten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että yrityksiin alkaa syntyä uusia työpaikkoja, Kuismanen sanoo.
Suurin työllistämisen este on epävakaa taloudellinen tilanne ja huono kysyntä. Myös työn sivukulujen suuruus ja työvoiman heikko saatavuus estävät yrityksiä palkkaamasta lisää henkilökuntaa. Tämä ongelma korostuu erityisesti kasvuhaluisten yritysten kohdalla.
Lähes puolella yrityksistä osaavan työvoiman puute rajoittaa kasvua. Joka kymmenes yritys ilmoittaa osaavan työvoiman saatavuuden olevan yrityksen kasvun merkittävin este ja noin 40 prosentilla yrityksistä kyseinen tekijä rajoittaa jossain määrin kasvua.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Siinä kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle.