Akaan kaupungin kunnossapitopäällikkö Vesa Savolainen kävi maanantaina katsomassa paikkaa, johon lietettä on laskettu viime viikolla.

Humalikorventiellä Toijalassa on laskettu lietettä ojiin kahteen otteeseen marras-joulukuun aikana. Valkeakosken ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan maastoon dumpattu liete vaikuttaa hajun perusteella ihmisperäiseltä sakokaivolietteeltä, joka on tuotu paikalle mahdollisesti säiliöautolla. Maassa havaittiin jälkiä letkusta.

Ojaan lasketun lietteen havaitsi koiran ulkoiluttaja, joka ilmoitti asiasta ympäristöviranomaiselle. Teot havaittiin keskiviikkona 30. marraskuuta ja torstaina 15. joulukuuta.  Jälkien perusteella lietettä on laskettu viime viikolla ojaan useita kuutioita.

Liete on laskettu kahteen eri ojaan Humalikorventien päässä. Toinen ojista laskee Nahkialanjärveen. Laskukohdat ovat avonaisella paikalla, jossa lähellä sijaitsee teollisuuskiinteistöjä. Humalikorventielle käännytään Hämeenlinnantieltä. Risteys sijaitsee vastapäätä Veljekset Luoman liikettä.

Maa-alueen omistaa Akaan kaupunki. Kaupungin kunnossapitopäällikkö Vesa Savolainen kertoo kaupungin puhdistavan ojat kaivinkoneella tällä viikolla, jotta liete ei mahdollisten sateiden vaikutuksesta kulkeutuisi Nahkialanjärveen. Ojia joudutaan ruoppaamaan yhteensä noin sadan metrin matkalta. Savolainen toivoo lietteen dumppaajan selviävän, jotta kaupunki voi laskuttaa ruoppauksen sen aiheuttajalta.

Poliisi tutkii tapausta ympäristön turmelemisrikoksena.

Joulukuun alussa lietettä löytyi Humalikorventien viereisestä ojasta (oikealla). Toinen laskupaikka on muutama kymmenen metriä eteenpäin, tien päässä.

Toijalan Valppaan sulkapalloilija Marko Lehmusvirta päätti vuoden menestyksellisesti voittamalla Jyväskylän Tähtikisojen  A-luokan sekanelinpelin Espoon Marikki Pitkäsen kanssa.

Voitto ei tullut helpolla. Kaikki pelit venyivät kolmeen erään, mutta Lehmusvirta ja Pitkänen käänsivät ne kuitenkin voitoiksi. Semifinaalissa he voittivat Valppaan Antti Rehtolan ja Jyväskylän Tiia Kukkosen ensimmäisessä erässä selvästi 21–13. Toisessa erässä tuli kuitenkin ”pataan” 18–21. Kolmas erä päättyi selvemmin voittoon 21–16.

Finaali noudatti samaa kaavaa Kuopion Miikka Väisästä ja Lahden Anne Hintsalaa vastaan. Ensimmäinen erä päättyi 21–18, toinen 12–21 ja kolmas jatkopisteillä 23–21.

C-luokan sekanelinpelissä Harri Ahonen ja Helena Kämärä pelasivat itsensä myös finaaliin. Siinä Jyväskylän Petri Martikainen ja Ulla Roinela olivat kuitenkin vahvempia erin 2–0 (21–10, 21–12).

Miesten lentopallon ykkössarjassa on tukku pirkanmaalaisia joukkueita. Lyhyet pelimatkat antavat mahdollisuuden myös arki-iltojen hyödyntämiseen.

Rantaperkiön Isku käytti tilaisuutta hyväkseen ja kutsui Akaa-Volleyn vierailulle Pyynikin palloiluhalliin viime keskiviikkona. Akaalaiset kiittivät kutsusta ja hakivat Tampereelta selkeän vierasvoiton.

Lopputulos 0–3 (17–25, 18–25, 17–25) ei paljoa selittelyitä tarvitse. Torjunta- ja puolustuspelaamisessa nuori Rantaperkiö ei juuri hävinnyt kokeneelle vieraalleen, mutta hyökkäyksissä Akaa-Volley oli selkeästi kotijoukkuetta tehokkaampi.

– Tässä oli sellaista virkamiespalloilun tuntua, kommentoitiin harvalukuisen yleisön joukosta kamppailun tauottua.

– Se on totta. Hieman olen jopa huolissani siitä, että joukkue ei oikein syty näissä selkeissä peleissä. Onnistumisista pitäisi nauttia, ja sen pitäisi näkyä aina katsomoon asti, sanaili Akaa-Volleyn valmentaja Lauri Tihinen.

Kolme sarjapistettä toki olivat koko joukkueelle mieluisat tuliaiset Tampereelta. Sen lisäksi ottelusta pitää poimia muutama kiinnostava tieto. Molemmat parhaiden pelaajien palkinnot tulivat Etelä-Pirkanmaalle.

Akaa-Volleyn parhaana palkittiin 14 pistettä takonut ja jälleen kerran varmaa hihapeliä esittänyt Joni Mikkonen. Rantaperkiön joukkueesta palkittiin Akaasta lähtöisin oleva Nico Nurmesniemi. Tulikasteensa ykkössarjassa sai Akaa-Volleyn nuori Valtteri Tynys.

Dopingtestiryhmän arpajaisissa puolestaan voittivat Arttu Löfgren ja Miika Puranen, jotka poistuivat ottelun tauottua pissapurkkien kanssa käymälään.

Aitolahden Riento antoi kunnon vastuksen

Sunnuntaina Akaa-Volley sai vieraakseen Aitolahden Riennon Tampereelta. Aiemmin syksyllä Riento ei Kaukajärvellä pelatussa pelissä juuri antanut haastetta akaalaisille. Nyt vieraat olivat saaneet kokoonpanoonsa nimekkään vahvistuksen, kun yli 160 maaottelun kokemuksella kypsennetty keskitorjuja Miika Heikkinen toi pelotetta verkolle.  Ottelun luonne olikin erilainen kuin ensimmäisessä kohtaamisessa.

Arttu Löfgren lyö jälleen yhden pisteen Riennon torjunnan estelyistä huolimatta. Kuva: Harri Mattila.

Jos Akaa-Volley pelasi Pyynikillä virkamieslentopalloa, niin kotisalissa ilme oli toinen. Peli rullasi alusta lähtien näyttävästi, ja onnistuneista suorituksista myös iloittiin. Muutama kunnon tuuletuskin oli havaittavissa.

Aitolahti antoi hyvän vastuksen ja vei toisen erän lukemin 23-25. Ensimmäisen kerran kuluvalla kaudella akaalaisten valmentajat joutuivat puuttumaan joukkueen vastaanottopeliin.

– Nyt jätkät tarkkuutta siihen hihapeliin. Kun saamme vastaanoton kuosiin, viemme kyllä tämän pelin puhtaasti, komensi päävalmentaja Tihinen joukkojaan pukuhuoneessa.

Vastaanotto olikin ainoa osa-alue, jossa tamperelaisvieraat olivat kotijoukkuetta parempia. Riennon vastaanottajat toimittivat pallon passari hyppysiin 56 prosentin tarkkuudella, kun Akaa-Volley ylti 47 prosenttiin. Harvinainen poikkeus tilastoissa. Ilmeisesti Riennon valmentaja Arto Lähteenmäki oli käskyttänyt pelaajiaan panostamaan syöttöihin.

Akaa-Volley onnistui pelissä tasaisesti kaikilla rintamilla. Parhaan pelaajan palkinto meni Arttu Löfgrenille, joka hakkurin tontilta paukutti joukkueelleen 16 pistettä. Vieraista palkittiin niin ikään hakkuri Mikko Kuusela.

Akaa-Volley voitti viihdyttävän ottelun 3–1 (25–20, 23–25, 25–19, 25–22) ja sain näin joukkueen pukinkonttiin kaikkiaan kuusi sarjapistettä syyskauden viimeiseltä viikolta.

Seuraava kotiottelu pelataan Toijalan Monitoimihallissa sunnuntaina 8.1. Vastustajaksi saapuu Susiraja Volley Joensuusta. Peli alkaa totutusti kello 17, mutta Akaa-Volley on järjestänyt akaalaisperheille tarkoitettua ohjelmaa koko iltapäiväksi. Perheen lentopallotapahtuma alkaa klo 14. Tarjolla on sekä liikuntaa että muuta viihdettä.

Pirtinkulman päiväkodin lasten odotettuun esitykseen huipentui Toijalan ja ympäristön sotaveteraanien joulujuhla viime viikon tiistaina.  Juhlassa julkistettiin myös Ilmari Ahosen muistorahaston stipendi hyvämaineiselle alle 30-vuotiaalle reservin aliupseerille. Stipendin sai viidettä vuotta Tampereen teknillisessä yliopistossa tuontantotekniikkaa ja teollisuustaloutta opiskeleva Juho Kuisma.

Kylmäkosken miehet, palkittu tekniikan ylioppilas Juho Kuisma (vas.) ja Pentti Ehoniemi keskustelussa.

– Hän on suorittanut varusmiespalveluksensa erikoisrajajääkärikompanjassa Imatran Immolassa, josta kotiutui alikersanttina 2011 omana aselajinaan erikoisjääkäripartion viestitoiminta. Erikoisrajajääkärikoulutukseen järjestettiin ensin pääsykokeet, jonne tuli pyrkiä. Kolme päivää kestäinen kokeiden aikana kokelaiden tuli suorittaa erilaisia urheilusuorituksia ja älykkyystestejä. Juho suoritti kokeet yhtenä eränsä parhaimmista, kertasi sotaveteraanien puheenjohtaja Seppo Valkama palkitun ansioita.

Kersantiksi Juho Kuisma ylennettiin tämän vuoden kesäkuussa. Opiskelu on vienyt miehen jo vaihto-opiskelijaksi huippuyliopistoon Singaporeenkin. Veteraanien asia on nuorta miehen sydäntä lähellä. Hän muun muassa on osallistunut veteraanikeräykseen  sekä kerääjänä että oppaana. Juho Kuisma toivoo valmistuvansa diplomi-insinööriksi jouluna 2017.

Rivit harvenevat

Sotaveteraanien rivit harvenevat. Takavuosina Akaan seurakuntatalon yläsali oli joulujuhlassa ääriään myöten täynnä veteraaneja puolisoineen. Nyt salissa enemmistönä olivat tukijäsenet, kutsuvieraat sekä edesmenneiden veteraanien iäkkäät puolisot.

– Ei meistä enää kohta ole mihinkään. Me muutamat jaksamme. Aika korjaa. Minunkin silmiäni operoidaan. Sille ei mitään mahda, että vaikka kuinka kuntoutetaan, ei meitä viimeisiä kuntoon enää saada. Se tässä on hyvä, että perinne on siirtymässa jälkipolville asiallisesti, mietti sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Kauko Alamäki.

Sotaveteraanien kiitokset puheenjohtaja Seppo Valkamalle ja naisjaoston puheenjohtaja Merja Lehtoselle ojensi lotta Eila Pennanen.

Martti Luther löysi tien

Pastori Mari Pakkanen odottaa ensi vuotta mielenkiinnolla, onhan reformaation 500-vuotisjuhlavuosi ja Akaan kirkkokin ehtii 200 vuoden ikään. Myös Suomen tasavalta täyttää 100 vuotta. Akaan seurakunnalla ja Martti Lutherilla on yhteistäkin.  Luther syntyi samana vuonna jolloin Akaan seurakunta on perustettu eli 1483.

– Hengellisessä etsinnässsä Luther hakeutui luostariin ja rukoili pääsyä munkiksi. Niinpä hän oli vuosia Erfurtissa augustinoilaisluostarissa. Hän utki raamattua, rukoili ja harjoitti hengellistä elämää tunnollisesti, mutta ei löytänyt sielulleen rauhaa.

Tarvittiin kuulu tornikokemus, joka muutti Lutherin elämän suunnan.

– Hänelle avautui roomalaiskirjeen jae, vanhurskas on elämä uskossa. Hänelle avautui se, mikä on meidän joulun sanoma: jumala on lähettänyt oman poikansa tänne maan päälle. Ihminen ei palastu omista ansioistaan ja hurkaudesta, vaan pelastus tulee Jumalan armosta, mietti Mari Pakkanen.

Joulujuhlassa lauloi myös Pekka Vilpas erään veteraanin jäämistöstä löytyneen talvisota-aiheisen valssin sästäjänään Ahti Järvelä. Juhla päättyi yhdessä laulettuun Maa on niin kaunis-virteen.

Pirtinkulmän päiväkodin lapset toivat joulujuhlaan veteraaneja sykähdyttäneen joulutervehdyksen.

Vt. diakoniatyöntekijä Riitta Poikselkä vastaanotti Kylmäkosken Lions Clubin lahjoituksen presidentti Lauri Seppälältä. Kuva: Pauli Välimäki.

Kylmäkosken Lions Clubin leijonat ja ladyt lahjoittivat perinteiseen tapaan viime tiistaina 1000 euroa kylmäkoskelaisten vähävaraisten perheiden lasten joululahjoihin. Lahjoitus luovutettiin Kylmäkosken kappeliseurakunnan diakoniatyölle, joka ohjaa varat lahjakortein eteenpäin. Lahjakorttien avulla perheet voivat ostaa ainoastaan lapsille tarkoitettuja joululahjoja, kuten leluja, pelejä, kirjoja, vaatteita, koulu- ja askartelutarvikkeita ja makeisia.

Lahjoituksellaan Leijonat ja ladyt haluavat luoda hyvää joulumieltä etenkin lapsille, mutta myös samalla perheille, joilla on taloudellisesti tiukkaa.

Hyväntekeväisyysvaroja avustuksiin, lahjoituksiin ja stipendeihin Kylmäkosken Leijonat keräävät muun muassa joulukuusien myynnillä, tammi-helmikuun aikana myytävillä jäidenlähtöarvoilla ja erinäisillä muilla kulttuuri- ja harrastustapahtumilla, kuten kevättalven pilkkikisoilla. Ladyt ovat useasti leijonien tukena, mutta on heillä myös omaa toimintaa.

– Vt. diakonityöntekijä Riitta Poikselkä totesi luovutustilaisuudessa, että lahjoitus tuli kyllä tosi tarpeeseen, sillä niin Kylmäkoskella kuin valtakunnallisestikin, vähävaraisten perheiden määrä on lisääntynyt melko paljon viime vuosien aikana. Samoin vanhusten heikko taloudellinen tilanne on alkanut nostaa päätään, toteaa Kylmäkosken Leijonien presidentti Lauri Seppälä.

Hannu Järvinen (vas.) johtaa nyt Viialan Työväenyhdistystä.

Viialan Työväenyhdistystä vuodesta 1982 lähtien johtanut Raimo Järvinen luovutti puheenjohtajan nuijan pojalleen Hannu Järviselle.

Pelastuslaitos sulki muuntajasta nousseen savun vuoksi liikenteen Holkerintiellä.

Toijalassa Holkerintiellä paloi maanantaiaamuna yhdeksän aikaan 20 kilovoltin muuntaja. Hälytys tuli kello 8.47, ja vikaantunutta laitetta oli sammuttamassa Pirkanmaan pelastuslaitoksen Akaan-yksikkö, joka myös sulki liikenteen Holkerintiellä K-supermarketin ja S-marketin välillä.

Timo Leivo ajoi Jori Pollean niukasti kakkoseksi Turun sumuisessa maanantai-illassa.

Niin sankka sumu peitti maanantaina Turussa Metsämäen raviradan kaviouran, että takasuoralla näkyi vain hahmoja, ja viimeisestä kaarteesta valjakot ampautuivat maalisuoralle kuin pesussa harmaantuneen lakanan helman alta.

Kovan taiston viimeisen karteen sumussa kävi akaalaisen Timo Leivon Jori Pollea. Leivo ajoi ruunansa startin jälkeen keulapaikalle, jossa se myös viihtyi ihan viimeisille metreille saakka. Jarmo Saarelan ajama Turbo-Lyyli löysi jostain turboruuvin ja hivuttautui ilmeisesti pitemmän turpansa ansiosta niukasti ohi. Kumpikin valjakko sai saman ajan 32,0.

Leivon suomenhevosruunalle kilpailu oli vasta kahdestoista. Taulussa on kolme voittoa ja nyt kaksi kakkossijaa.

Leivon toinen ajokki Turun sumussa oli kymmenvuotias veteraaniori Don Maurizio. Riverside Farmin omistama hevonen ei ihan ole kukkeimpien miehuusvuosiensa vedossa, mutta juoksu kantoi kuudennelle sijalle ajalla 18,2a. Juoksualusta ei ollut järin nopea, sillä sään lauhtuminen teki pintaan kurasuojien käyttöä vaatineen vellikerroksen, vaikka rata rungoltaan oli erinomaisen napakka.

Jari-Matti Koskimäki.

Oulun poliisi etsii Jari-Matti Koskimäkeä, jonka epäillään syyllistyneen useisiin vakaviin rikoksiin. Viimeisimmät havainnot miehestä ovat Lempäälästä.

Poliisi on tavoitellut Koskimäkeä jo pidemmän aikaan. Keskeneräisten asioiden selvittämiseksi miehen tavoittaminen on nyt erityisen tärkeää.

Havainnot ja vinkkitiedot voi soittaa Oulun poliisin vihjenumeroon 0295 416 194 tai lähettää sähköpostitse osoitteella vihjeet.oulu(at)poliisi.fi. Akuuteissa havainnoissa kannattaa soittaa suoraan 112-numeroon.

Asian selvittämiseksi poliisi kehottaa myös Koskimäkeä itse ilmoittautumaan lähimmälle poliisille.

Lisätietoja antaa rikosylikomisario Markus Kiiskinen, 0295 465 240.

Vesa Hovilainen (oik.) vastasi myöntävästi Kristian Leppäsen (vas.) kyselyyn mahdollisuudesta siirtää Joulurock Kruunaan & Klaavaan.

Ravintola Evertonissa ja sittemmin Viialan Seurahuoneella yli kymmenen vuoden ajan juhlittu Joulurock järjestetään tänä vuonna joulupäivänä ravintola Kruunassa & Klaavassa Toijalassa. Tapahtumasta vastaavat edelleen Kristian Leppänen ja Antti Mäkelä.

Leppäsen mukaan siirto tapahtui nopealla aikataululla, ja Kruuna & Klaavan ravintolapäällikkö Vesa Hovilaisen myöntävä vastaus kyselyyn tuli heti. Ravintola olisi muuten ollut joulupäivänä kiinni, mutta Leppäsen yhteydenotto muutti suunnitelmat.

– Joulurockin kanssa on ollut turha tapella asiakkaista, joten olisimme pitäneet vapaata. Nyt olimme tietysti heti mukana, Hovilainen sanoo.

Joulurockin esiintyjäkriteerinä on jonkunlainen sidos Akaaseen. Tänä vuonna sidos on poikkeuksellisen perusteellinen, sillä lähes kaikki esiintyjät asuvat Akaassa edelleen. Ensimmäisenä lavalle nousevat laulava mies ja soiva kitara eli Pauli Jeromaan muodostama Duo Uno.

Toisena esiintyy Maurits Berrystone Band, joka soittaa englanninkielistä blueshenkistä rokkia melko tunnettujen bändien coverversioiden muodossa. Yhtyeeseen kuuluvat Vesa Helin, laulu ja kitara, Timo Markkula, kitara, Olli Kuismanen, basso ja Mikko Peltoniemi, rummut.

Illan kruunaa Coverset, kokeneiden muusikoiden muodostama rock-yhtye, jonka ohjelmisto koostuu suomeksi ja englanniksi lauletuista tunnetuista rock- ja pop-kappaleista. Legendaarisen Coversetin riveissä vaikuttavat Roy Seppälä, laulu ja kitara, Jake Yrölä, kitara ja laulu, Juha Yrölä, rummut ja Timo Salo, basso.

Ennakkolippuja myydään Kruuna & Klaavassa, Toijalan LVI-Palvelussa sekä Nina’s Cafe Placessa.

Akaan hyvinvointikeskus rakennetaan kuvassa takaoikealla siintävän, Ryödintien ja Hämeentien välissä olevan Matinpuiston kentän paikalle.

Akaan uusi hyvinvointikeskus halutaan suunnitella ja rakentaa laajan keskustelun ja avointen tiedotustilaisuuksien jälkeen. Paikaksi on valittu Toijalassa Hämeentien ja Ryödintien välissä oleva Matinpuiston kenttä, jonka asemakaavan muutos on jo vireillä.

Hyvinvointikeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, valtuutettu Jaakko Leinonen (kok) kertoo, että sekä kaupunkilaisille että yrityksille järjestetään avoimet tiedotustilaisuudet, ja itse hanke käynnistetään markkinavuoropuhelulla.

– Markkinavuoropuheluun kutsutaan suunnittelijoita, rakentajia, konsultteja ja mahdollisia rahoittajia. Tässä maassa on monenlaisia malleja, miten näitä voidaan toteuttaa, ja näin saamme laajemman näkemyksen. Me määritämme ne toiminnat, mitä siellä pitää olla. Sitten mietitään, miten se toteutetaan, Leinonen sanoo.

Jaakko Leinosen mielestä Akaan kannattaa kuulla kaikkia mahdollisia asiantuntijoita ennen kuin hyvinvointikeskuksen suunnittelu ja toteutus aloitetaan.

Hoitoprosessin on oltava tehokas

Poliitikoista ohjausryhmässä istuvat Leinosen lisäksi demareiden Harri Rantala ja keskustan Jouni Vaittinen. Virkamiehistä mukana ovat muun muassa kaupunginjohtaja Aki Viitasaari, ma. perusturvajohtaja Elina Anttila, tekninen johtaja Antti Kemi ja kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen. Ohjausryhmä raportoi kaupunginhallitukselle säännöllisesti hankkeen etenemisestä.

Jaakko Leinosen mukaan akaalaisille tulee aiemmista kokemuksista kertomaan esimerkiksi Järvenpäässä vastaavaa hanketta vetänyt Eeva Ketola.

– On todella edullista käydä tässä vaiheessa keskustelua eri toimintamalleista. Emme voi mennä vanhoilla käytänteillä vuosikymmenestä toiseen, koska me teemme hyvinvointikeskusta, joka on siinä seuraavat 60 vuotta. Se ei voi olla valmistuessaan vanhentunut, Leinonen sanoo.

Hänen mukaansa arviolta reilun 11 miljoonan euron rakennuskustannukset verrattuna vanhan peruskorjaukseen saadaan kyllä rakennuksen elinkaarella kiinni, mutta pointti on prosessien kustannus talon sisällä.

– Jos hoitoprosessien elinkaarikustannukset ovat 800 miljoonaa ja saamme siitä pois 2 prosenttia, se on paljon. Hoitoprosessien on oltava tehokkaita. Siinä on ydinasia.

Hybridihanke mukana keskustelussa

Yksi syy markkinavuoropuhelulle on Leinosen mukaan se, että tieto kulkisi myös eri alojen yrittäjien ja kaupungin välillä.

– Selkeitä rajapintoja ovat yksityisten terveyspalveluiden tuottajat, päivähoito, ja ravintola- ja kahvilayrittäjät. Kaikki eivät välttämättä sijoitu siihen rakennukseen, mutta läheisyyteen.

Akaan kaupunginjohtaja ja tekninen johtaja ovat suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin eri vaiheissa liputtaneet sen puolesta, että hyvinvointikeskus peruskorjattaisiin Toijalan terveysaseman ja Hakalehdon vanhainkodin tiloihin. Jaakko Leinonen ei usko, että tämä jarruttaa uudisrakennuksena ja uusilla toimintatavoilla tehtävän hyvinvointikeskuksen toteutumista.

– Poliitikoilla on tästä selvä näkemys, ja demokratia on sitä, että enemmistö voittaa. Tietysti pientä muutosvastarintaa on aina olemassa , mutta kun valtuusto on päättänyt uudishankkeesta, niin kyllä se sillä tavalla tehdään.

Leinosen mielestä hyvinvointikeskus on sen kokoinen hanke, että alkuvuodesta on mietittävä myös resursointia.

– Kukaan ei pysty tätä omien töiden ohella vetämään.

Tekniikan lisensiaatti ja kauppatieteiden maisteri Jaakko Leinonen työskentelee nykyään logistiikka- ja tuotantokiinteistöjen omistamiseen, vuokraamiseen ja kehittämiseen erikoistuneessa Logicor Oy:ssä. Akaan kaupungin Sisu-hankkeen projektipäällikkönä hän ajoi Toijalan aseman seudulle matka- ja kauppakeskusta, eikä ajatusta ole hänen mukaansa haudattu.

– Myös hybridihankkeita ja palloiluhalleja on sivuttu keskustelussa. Mietimme koko alueen ja koko kaupungin kehitystä, koska tarvitsemme palveluja ja työpaikkoja, vakuuttaa hyvinvointikeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Leinonen.

Eikös nyt olisi Akaassa korkea aika huomioida Kirkonkylän koulun osalta se, että vain 6,3 kilometrin päässä olisi homeeton, 2005 saneerattu koulu kaikin herkuin. Tilat noin 150 oppilaalle, liikuntasali, kaksi asuinhuoneistoa, asialliset käsityötilat, ruokala, keittiö (mahdollisuus muuttaa jopa valmistuskeittiöksi), iso piha, 2 hehtaarin tontti, rauhallinen maalaisympäristö.

Nyt kun muutenkin oppilaita kuljetetaan Asemalta ja Taipaleelta Kirkonkylään ja ties mitä muita ristiin-rastiin kuljetuksia, eikö samalla voisi siirtää koko oppilasjoukkoa Asemalle? Ei tarvitsisi miettiä kotikouluja homeen takia. Kuljetuskustannukset eivät varmaan miksikään muuttuisi.

Toivottavasti koko koulua ei ole jo revitty pilalle. Jos olette hukanneet kaluston, allekirjoittaneelta luettelo löytyy, lähes taltan tarkkuudella.

Uolevi Kallioniemi

koulunjohtaja, emeritus

Akaan kaupungin viime viikon keskiviikon talousarviokokous ei poikennut aikaisemmasta, ellei sellaiseksi katsota kokoomuksen valtuustoryhmän johdon muutamaa yllättävääkin esitystä, mitkä kaatuivat äänestyksessä. Sinänsä hyvistä esityksistä olisi toivottu tietoa aikaisemmin. Myös valmistelutoimikuntaan vedottiin, vaikka kaupunkiorganisaatio ei konklaavia tunne.

Voimaan saatettiin rattoisesti äänestellen ensi vuoden talousarvio, jossa ulkoiset toimintatuotot ovat runsaat 20,9 miljoonaa euroa ja kulut runsaat 103,3 miljoonaa euroa. Vuosikatteen arvioidaan olevan ensi vuoden jälkeen runsaat 5,3 miljoonaa euroa positiivinen.

Ensi vuoden investoinnit ovat maltilliset, runsaat 1,7 miljoonaa euroa. Valkeakoskelle rakennettavaan Etelä-Pirkanmaan vuodeosastoon varataan 455 000 euroa, hyvinvointikeskukseen 400 000 euroa ja Akaa Point–yritysalueeseen 300 000 euroa. Kaupungin katujakin pinnoitetaan 260 000 eurolla

Talous kohenee

Kaupungin taloutta rasittavan alijäämän arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa runsaat 8,1 miljoonaa euroa. Alijäämä tulee kattaa suunnitelmakaudella 2017–2019. Voimassa on myös talouden tasapainottamisohjelma, jolla pyritään 5,5 miljoonan euron säästöihin vuoden 2019 loppuun mennessä. Jo pelkästään ohjelman henkilöstövaikutukset tulevat olemaan 58,5 henkilötyövuotta.

Lähes kaikesta säätämällä vuosina 2017–2019 kertyy ylijäämää runsaat 8,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 taseen ylijäämä olisi jo 621 6969 euroa. Tästä kulukurista johtuu muun muassa se, että Akaa on suurentanut luokkakokoja, päivähoitomaksut ovat ne mitkä ne ovat ja yhdistyksien avustuksia on leikattu.

Kaupungin työntekijöiden kyky noudattaa tasapainottamisohjelmaa kiiteltiin useissa puheenvuoroissa. Sekin tosin on huomattu, että säästäminen näkyy jo kurjistumisena. Edessä on mielenkiintoinen vaalikevät.

Itsenäisyysjuhliin ei erillistä rahaa

Valtuutettu Jaakko Leinonen (kok) esitti Tuomo Småttin (kok) kannattamana, että Akaan 10-vuotisjuhlatapahtumaan varattu 10 000 eron määräraha muutettaisiin 15 000 euroksi ja kohdennettaisiin Akaan 10-vuotis- ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin. Tämä muutosesitys kaatui äänen 26-16. Kokoomuksestakin vastaan äänestivät valtuutetut Sirpa Hämäläinen, Eero Lapinleimu ja Mika Pajasmaa.

Päivähoidon maksuluokat puhuttivat

Valtuutettu Tuomo Smått esitti Jaakko Leinosen ja Heli Piiraisen (vihr) kannattamana, että päivähoidon hoitoaikaisen asiakasmaksujärjestelmän maksuluokkia lisätään vähintään seitsemään, painottuen luokkien lisäystä asteikon yläpäähän. Tavoitteena on kustannusneutraali toteutus, mihin päästäisiin jo yhden henkilötyövuoden vähennyksellä. Uudet maksuluokat vahvistettaisiin käyttöön 1.4.2017 mennessä ja otettaisiin käyttöön 1.8.2017 mennessä.

– Tämä asia on puhuttanut monia vanhempia. He ovat keränneet asiasta jo adressiakin. Asia on jo viranhaltijavalmistelussa, mutta asia olisi hyvä nyt jo päättää, perusteli Smått esitystään.

Valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd) luki tässä vaiheessa kaupunginhallituksen päätöksen koskien aloitetta päivähoitomaksuluokkien lisäämisestä. ”1.8. käyttöön otettuun varhaiskasvatuksen hoitoaikaperusteiseen järjestelmään ei tehdä muutoksia tässä vaiheessa. Uutta järjestelmää ja tarvetta siihen tehtäviin tarkennuksiin arvioidaan uudelleen selvityksessä mainittujen kyselyjen jälkeen 30.6.2017.”

– Esitykseni poikkeaa edellisestä, koska päättäisimme jo lisätä, ei päätetä ainoastaan selvittää, jatkoi Smått.

– Esitys vähentää maksutuottoja, mutta se vähentää myös kaupungin menoja. Tuotot ovat noin 17 prosenttia päivähoidon tuotantokustannuksista. Jos saamme vähemmän euroja, meillä myös menee vähemmän euroja päivähoidon tuottamiseen, mietti Leinonen.

Valtuutettu Harri Rämö (sd) ilmoitti seisovansa ryhdikkäästi kaupunginhallituksen esityksen takana, vaikka hävisi hallituksen äänestäessä päätöksestä.

– Periaatteessa voisi olla esityksen kannallakin. Mutta mikä määrä maksuluokkia on oikea, seitsemän vai kahdeksan. Minua hämään esityksessä tämä seitsemän, mietti valtuutettu Jouni Salonen (sd).

Heli Piirainen kertoi maksuluokkaesityksessä päädytyn seitsemään, joka on vanhempien esitys. Hallituksen päätöksen Piirainen sanoi taas olevan ”puutaheinää”.

– Vähintään seitsemän maksuluokkaa painottuen yläpäähän, johon tulisi kaksi maksuluokkaa lisää. Alapäähän vähintään yksi lisää, sanoi Leinonen.

Valtuutettu Jouni Vaittinen (kesk) esittäjien olevan hyvällä asiassa, mutta kiirehtivän likaa.

– Minun logiikkani mukaan ensin selvitetään ja sitten päätetään. Kyllähän tähän asiaa voidaan kesken vuotta palata ja jopa teidän esittämässä aikataulussa, sanoi Vaittinen.

– Toistan tässä sen, minkä kaupunginhallituksessakin. Tämä on Jukka Oksalta erittäin hyvää valmistelua. Selkeäsanainen esitys. Hän oli ansiokkaasti ottanut kopin koko asiasta, jyrisi Rämö.

Valtuutettu Mika Setälä (kd) huomautti, että säästöjä ei ole vielä saatu, mutta maksuja on jo menetetty.

– Tässä on nyt vaarana, että maksuja menetetään edelleen ja alijäämä kasvaa, mietti Setälä.

Valtuutettu Tuomo Smått muistutti, että maksuluokissa on ongelmia.

– Jos vanhemmat esimerkiksi ottavat osittaisen hoitovapaan käyttöön, he eivät saa minkäänlaisia säästöjä maksuluokkajärjestelmässä. Tässä on ilmeinen ongelma, kaikki sen tiedostamme, miksi emme voi nopeammin päättää korjaamisesta, sanoi Smått.

Vanhemmat haluavat vain säästää

Sivistysjohtaja Jukka Oksa kertoi hoitoaikaperusteisen järjestelmän puhuttaneen niin koulutuslautakuntaa kuin kaupunginhallitustakin. Hän sanoi ymmärtävänsä vanhempien näkökulman siitä, että välyksiä halutaan lisää.

– Sitten pitää olla rehellinen siinä, mikä tässä on tarkoitusperä. Se ei ole joustojen saaminen. Rehellisesti syy on se, että halutaan saada pienemmät hoitomaksut. Ja sekin on ihan hyväksyttävä peruste.

Tuomo Smått huomautti, että hänen tavoitteenaan ei ole, että tietty osa kaupunkilaisista voisi säästää maksuista. Nyt hänen mielestään pystytään seuraamaan lasten oloa päivähoidossa, mutta ei vanhempien käyttäytymismuutosta.

– Laskelma on tehty olettaen, että maksuaikaperusteiden muuttaminen ei vaikuta vanhempien käyttäytymiseen.  Jos tämä on vallitseva fakta, voimme heti lähteä kotiin, koska teoillamme täällä ei ole mitään vaikutusta, sanoi Smått.

Valtuutettu Niina Koivuniemi (vas) kertoi, että hänellä on kaksivuotias lapsi, eikä hänen ostoskäyttäytymisensä tule muuttumaan, lisättiin päivähoidon maksuluokkia tai ei.

Valtuutettu Henna Rantanen taas ihmetteli esityksen ajankohtaa.

– Onko ainoa syy päätöksen aikaistamiseen se, että kaupunginhallituksen vaatima selvitys valmistuu kuntavaalien jälkeen. En käsitä tätä, sanoi Rantanen.

Vilkkaan keskustelun jälkeen äänestettiin ja kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 30-12. Päivähoitoon ei tule lisää maksuluokkia tässä vaiheessa.

Kulttuurikoordinaattorin tarve selvitetään

Valtuutettu Saija Roininen (sd) sai valtuuston hyväksymään yksimielisesti vapaa-aikalautakunnan tehtäviin lisäyksenä, että se selvittää huhtikuun loppuun mennessä, miten kulttuuri- ja liikuntatoimessa jatkossa hoidetaan yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

Tiedossa on, että Akaassa ei ole nyt yhtään palkattua kulttuurityöntekijää, koska toimi jätettiin 2015 täyttämättä. Valtuutettu Piirainen esitti, että kulttuurikoordinaattorin tointa ei olisi nyt lakkautettu, mutta hänen esitystään ei kannatettu. Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Antti Maijala (vas) sanoi lautakunnan mielellään selvittävän sille annetun tehtävän.

Yksimielisesti hyväksyttiin myös Jaakko Leinosen esitys, että Akaan opaskylttien kunnostus- ja uudistussuunnitelma tehdään 30.4. mennessä ja työhön varataan 30 000 euron määräraha. Myös koulujen sisäilmatutkimuksiin varataan 50 000 euron määräraha. Tutkimustulosten mukaan laaditun korjaussuunnitelman tulee olla valmiina 31.3. mennessä.

Jälleen vääntöä Satamasta

Valtuutettu Tuomo Smått esitti valtuutettujen Leinonen ja Piirainen kannattamana, että Toijalan Sataman alueen kehittämiseen lisättäisiin ensi vuodelle 100 000 euron määräraha ja vuoden 150 000 euron määräraha. Tiedossa on, että Sataman nykyiset saunat ovat erittäin huonossa kunnossa ja vaaralliset.

Esitys aiheutti vilkkaan keskustelun, koska esitetyt summat olivat poikkeuksellisen suuria. Valtuutettu Harri Rantala (sd) sanoi kaupungin muun muassa säästävän jo vanhuksien vaipoissakin, joten yllättäviin mittaviin ”heittoihin” ei ole nyt varaa. Valtuutettu Eero Lapinleimu (kok) puolestaan halusi, että Sataman alueen käyttöä korkeatasoiseen asuinrakentamiseen selvitään. Myös entisen vesilaitoksen kaupan purkua haluttiin, koska alueella ei ole edetty ostajan lupaamalla tavalla.

Tuomo Småttin esitys kaatui äänestyksessä äänin 32-9.

Läpi meni sen sijaan valtuutettu Eero Lapinleimun esitys, että Sataman alueen kehittämiseen ohjeellisena vuodelle 2019 varattu 50 000 euron määräraha siirretään vuodelle 2018. Tämä Harri Rämönkin kannattama esitys hyväksyttiin äänin 8-33.

Kurvola saa leikkikentän

Valtuutettu Juhani Salin (sd) ihmetteli kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren yllättäviä karsintoja talousarviosta. Pitkään listoilla olleista kohteista Toijalan tenniskentän korjaus ja Kurvolan leikkikentän rakentaminen on jälleen pyyhitty pois. Salin esitti Jaakko Leinosen kannattamana, että Kurvolaan rakennetaan ensi vuonna leikkikenttä 30 000 eurolla. Tämä muutosesitys meni valtuustossa läpi äänin 11-30. Valtuuston jättävä Salin sanoi muutosesityksen läpimenoa merkittävimmäksi saavutuksekseen kunnallispoliittisella urallaan.

Valtuustotyö jää

Valtuusto huomioi kaupungin viirillä valtuutetun tehtävät jättävän Mikko Virolaisen (vas). Lainmukainen ero valtuutetun tehtävästä myönnettiin myös Eero Eskolalle (kok) ja Eija Taurénille. Eskolan tilalle valtuustoon nousee Saana Jaakkola (kok) ja Taurénin tilalle Juho Rupponen (kd)

Juhani Riekkisen tilalle keskusvaalilautakuntaan valittiin Tiina Rupponen. Edesmenneen Jussi Uimin (sd) tilalle tarkastuslautakuntaan nousee Sakari Nieminen (sd) ja Juha Saarisen tilalle tekniseen lautakunnan jäseneksi nousee Juhani Salin.

Vuosi vaihtuu, mutta Akaan valtuuston työ jatkuu toukokuun 2017 loppuun asti. Tammikuussa puheenjohtaja Saila Kallioinen ilmoitti valtuuston kokoontuvan Kirkonkylän koululla.

Kainalot:

Kuka hoitaa kaupungin yhteydet yhdistyksiin

Valtuutettu Juhani Salin (sd) oli sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenvuorossa huolissaan, kuinka kaupunki hoitaa yhteistyön kymmeniin yhdistyksiin, kun tehtävässä ei ole nyt ketään toimenhaltijaa. Ongelma korostuu Salinin mielestä ensi vuoden alusta, kun vapaa-aika- ja koulutuslautakunta yhdistyvät.

– Yhdistykset järjestävät monenlaista vapaa-ajan toimintaa – juhlia, näyttelyitä, kilpailuja – mutta talkootyön tekemisellekin näyttää olevan rajansa. Kyllä Akaan kokoisessa kaupungissa pitää löytyä henkilö näitäkin asioita hoitamaan, mietti Salin.

Juhani Salinin vaikutuksesta kaupunkiin saatiin aikanaan kulttuurikoordinaattorin toimi, joka talouden tasapainottamisohjelmassa jätettiin täyttämättä. Vakanssi jopa katoaa vuoden päättyessä.

Muistokynttilät vai kehitys

Akaan kaupunkiorganisaatiossa aloitti 1. heinäkuuta kaupunkikehitystoimi. Tämä ennakoi Juhani Salinin mielestä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeistä aikaa. Luottamushenkilöillä on suuret odotukset ja tehtyyn muutokseen ollaan tyytyväisiä.

– Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on hallitusohjelman mukaan huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Siirtyminen palvelujen järjestäjästä alueen elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi antaa meille uusia mahdollisuuksia toimintamme kehittämiseen.

Tulevaisuutta voidaan kyllä rauhassa odotella ja jatkaa ”vanhaan malliin”. Tätä Salin ei halua.

– Odotellessa voimme viritellä Akaan muistokynttilät sytytyskuntoon. Tulevaisuuden kuntien pitää olla enemmän kuin nykykunta + sote, kuvaa Kuntaliiton strategiapäällikkö Markus Pauni. Uskon, että ainakin Akaassa luottamushenkilöt ovat samaa mieltä.

Akaa tarvitsee Juhani Salinin mielestä lisää verotuloja, työpaikkoja ja satsauksia tulevaisuuteen.

– Tarvitsemme riskinottajia ja menestyjiä. Kaupungin kannattaa kuunnella yrittäjiä, luoda edellytyksiä ja huolehtia siitä, että kaupungin toimet eivät ole kasvun esteenä, mietti sosialidemokraattien ryhmäjohtaja Juhani Salin.

Matka- ja kauppakeskus tarvitaan

Kokoomuksen ryhmäpuhuja Jaakko Leinonen sanoi, että Akaan kaupungin palvelutuotantoon ollaan keskimäärin tyytyväisiä. Hän muistutti kuitenkin, että palvelurakenne on sellainen, että nykyinen verotuottopohja on kovilla.

– Markkinoinnissa kannattaisi panostaa lapsettomiin pariskuntiin, jotka tuovat tänne hyvän verotuoton, mutta eivät ainakaan heti rasita palvelurakennetta.

Tasapainotettu talous, rakenteelliset muutokset ja investoinnit tulevaisuuteen ovat Jaakko Leinosen mielestä Akaan menestyksen kulmakiviä tulevaisuudessa.

– Tulevaisuuden Akaassa keskiössä on muun muassa liikunta, jossa on jo tehty merkittäviä avauksia. Akaan jalkapalloilun tuki rakentaa tekonurmet kaupungin taatessa lainan. Tarvitsemme myös uuden sisäliikuntahallin. Erityisesti Toijalan yhteiskoulun campus on sen paikka. Kyseeseen voi tulla myös monitoimihallin laajennus.

Jaakko Leinonen perusteli uutta hallia sillä, että kaupungissa pelataan lentopalloa ja futsalia Suomen huipputasolla ja nykyinen halli on tähän tarkoitukseen liian pieni.

Matka- ja kauppakeskuksen rakentamista Toijalan rautatieaseman läheisyyteen ei ole haudattu.

– Toijalan aseman on tulevassa maakuntakaavassa matkakeskuksen paikka. Kauppakeskus tarvitaan, jotta meillä säilyy hyvät palvelut täällä ja saadaan Akaaseen lisää työpaikkoja. Nyt on aika myös kaivaa esiin lobbaustoimet kolmannelle raiteelle ja tehdä yhteistyötä muiden kuntien kanssa, sanoi Jaakko Leinonen.

Sote-uudistus tulee

Akaan kaupungin lausunto sote-uudistuksesta oli keskustan Jouni Vaittisen mielestä tavattoman negatiivinen.

– Mitä uudistus käyttäjän kannalta Akaassa merkitsee. Tehdään uusi hyvinvointikeskus, joten voisi olettaa, että palvelut paranevat. Kaikki palvelut saa jatkossa samasta paikasta. Ja kun se nyt toteutuu hyvälle paikalle, se on hyvien liikenneyhteyksien varrella. Siellä on myös lääkäreitä aina paikalla, mietti Vaittinen.

Akaan kaupungin kannalta sote-uudistus on merkittävä, koska iso on tuloista, menoista ja henkilökunnasta siirtyy uuden työnantajan palvelukseen.

– Ei tämä kaupungin loppu ole. Jäähän meille valtavasti lakisääteisiä tehtäviä. Tulot ja menot ovat jatkossa paremmin arvioitavissa. Onko se tähän asti ollut todellista päätöksentekoa, kun vuoden lopussa on ihmetelty täällä erikoissairaanhoidon lisälaskua, mietti Jouni Vaittinen.

Turhat mittarit pois

Vasemmistoliiton Mikko Virolainen haluaa eroon turhista mittareista.

– Täällä ei kohta muuta tehdäkään kuin raportteja mittareista. Kuka niitä todellisuudessa seuraa? Turhat mittarit pois, muutamia keskeisiä tarvitaan.

Yrityselämässä oli Virolaisen mielestä mittarit muodissa 25 vuotta sitten ja suurimmasta osasta on nyt luovuttu.

– Alun perin mittarit lähtivät yliopistoilta bisnesmaailmaan. Nyt ne on kierrätetty kuntiin valtion kautta. Onhan ne aikansa kivoja, mutta jos joku konsultti tulee tällaisia esittämään edelleen, ajakaa hänet pois, vaali Virolainen.

Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Mikä Setälä oli huolissaan koulutuksellisesta tasa-arvosta Akaassa. Alle 15-vuotiaiden osuus kuntalaisista on Akaassa 18,5 prosenttia ja koko Pirkanmaalla 16,4.

– Tässä on monta prosenttiyksikköä eroa. Suuri perheiden ja lasten määrä tuo kaupunkiin elinvoimaa ja dynaamisuutta, mitä uusi kunta-ajattelu tarvitseekin. Mutta lasten varhaiskasvatus ja peruskoulutus vaativat myös paljon resursseja ja johtuen lasten suuresta prosenttiosuudesta, sanoi Setälä.

Lapsia on Akaan koulujen luokissa paljon. Akaassa ennen ryhmäkokojen kasvattamista ryhmäkoko yläkoulussa keskimäärin 20 oppilasta, nyt tasolla 24.

– Strateginen tavoite on, että kaupungissa ei ole alle 25 oppilaan ryhmiä 3–9-luokilla. Valkeakoskella on Tyryn yläkoulussa opetusryhmien keskikoko 18 oppilasta. Suurin opetusryhmä 24 oppilasta.

Mika Setälä kehotti miettimään, kuinka isoissa opetusryhmissä jatkossa toteutuu koulun opetustehtävän lisäksi kasvatustehtävä.

– Perheet ovat nykyään monissa ongelmissa. Siellä, että koulu hoitaa kasvatustakin. Miten jatkossa taataan, että koulu pystyy jatkossa hoitamaan opetustehtävän lisäksi myös kasvatustehtävän.

Tampereelta lisää asukkaita

Perussuomalaisten Maritta Markkula toivoo Akaan väkiluvun kääntyvän ensi vuonna kasvuun. Uusia asukkaita Markkulä odottaa Tampereelta.

– Kun Tampereella tekevät niitä tunneleita ja tukkivat kaupungin läpikulun, niin ehkäpä huomaavat Ylöjärven suunnalta muuttaa tänne. Täältä on moneen paikkaan hyvät yhteydet, sanoi Markkula.

Marita Markkulan mielestä kaupungin talous kehittyy hyvään suuntaan, vaikka yli 8 miljoonan euron alijäämää ei vielä päästäkään supistamaan. Kurukuria hän edelleen jatkaisi talouden tasapainottamiseksi.

– Talousarvion mukaan lainakanta on vähenemässä huolimatta suhteellisen mittavista investoinneista. Sote- ja veromuutosten vaikutukset jäävät seuraavan valtuuston huoleksi. Kuntien verotulot tulevat vähenemään ja paljonko sote-uudistuskin meille maksaa, pohti Markkula.

Miten valtuuston päätökset vaikuttavat?

Vihreiden ryhmäpuhuja Heli Piirainen muistutti, että Akaassa on päätösten vaikutusarvioita toivottu koko päättyvä valtuustokausi, turhaa. Piirainen iloitsi kuitenkin siitä, että monen alijäämävuoden jälkeen on ylijäämääkin luvassa. Vai iloitsiko?

– Tiukalla taloudenpidolla ja tasapainottamisohjelmilla tähän on päästy. Lienee paikallaan taputtaa itseämme olalle. Hyvä me. Vai voidaanko taputtaa? Tasapainottamisohjelman kestävimpiä säästökohteita olivat useat edistämis- ja uudistusohjelmat, summittaisten leikkausten sijaan. Ohjelmat antavat edelleen odottaa itseään.

Viime vuonna Akaa leikkasi opetuspuolelta Heli Piiraisen mielestä siitäkin huolimatta, että jo kuluneen syksyn aikana on havaittu, että perusopetuksesta leikkaaminen ei ole ehkä se kaikkein järkevin säästökohde.

– Meidän mokamme hinnan maksaa jokainen tämän kaupungin 6- ja 7-luokkalainen. Osa tästä laskusta, se kaikkein raadollisin osa, tulee maksettavaksi erikoissairaanhoidon kuluissa. Tämä ei ole sanahelinää, vaan todennettavissa olevaa faktaa, sanoi Heli Piirainen.

Toivotan hyvää joulua Akaan tekniselle johtajalle. Toivon, että tekninen toimi päivittää tietonsa kaupungin kiinteistöjen kunnosta. Esitit jälleen kaikille päiväkodeille kiinteistöjen kuntoluokaksi ykköstä. Pajantien päiväkodin uskon ansaitsevan kunnostaan ykkösen, mutta miten on muiden laita? Ovatko ykköseen merkityt koulut todella ykkösluokan kunnossa?

Toivon, että Akaa ei ”uusiokäyttäisi” huonokuntoisia rakennuksiaan, esimerkiksi Viialan ja Kylmäkosken terveysasemia. Niiden korjaus maksaa paljon ja lopputulos on epävarma.

Lämmin joulutervehdys Akaan tekniselle lautakunnalle. Uskalsitte muuttaa teknisen johtajan ehdotusta kiinteistöjen kuntoluokista. Rautalan päiväkoti ansaitsee kolmosluokkansa. Toivottavasti se ensi syksynä suljetaan ja lapset pääsevät uuteen, terveeseen päiväkotiin. Itse olen sairastunut useiden Akaan päiväkotien sisäilmasta niin pahasti, että olen nyt työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle toivotan rauhaisaa joulua. Erityistervehdys Jaakko Leinoselle, Inka Lopille ja muille valtuutetuille, jotka olette uskaltaneet ottaa esille koulujen ja päiväkotien sisäilma-asiat.

Sivistysjohtaja Jukka Oksalle lähetän joulutervehdyksen myötä toiveen, että hän pitää hyvää huolta alaistensa terveydestä. Ei tarvita enää yhtään ennenaikaista eläköitymistä huonon sisäilman vuoksi. Myös koululaisten työolojen tulee olla kunnossa.

Koulujen huonon sisäilman vuoksi kotikouluun joutuminen on lapselle ja perheelle haastava tilanne. Pieniä päivähoitolapsia pitää suojella huonolta sisäilmalta, sillä lapsen kärsimyksen lisäksi myös vanhemmille aiheutuu vaikeuksia työelämässä sairaan lapsen hoitovapaiden vuoksi.

Lämmintä joulun tunnelmaa Kirkonkylän koululle Heli Hotti-Paanaselle ja muille koulun sisäilmasta oireita saaville. Pian pois koulun tiloista! Mitä nopeammin pääsee pois sairastuttavista tiloista, sitä paremmin toipuu. Kuten monet muutkin sisäilmasta sairastuneet, sain astman ja homeherkkyyden lisäksi myös kemikaaliherkkyyden. Elämä kodin ulkopuolella on vaikeata kaikenlaisten kemikaalihajujen vuoksi. Tämmöistä vaivaa en toivoisi kellekään.

Jouluterveiset Akaan työterveyshuollolle ja kouluterveydenhoitajille. Olette tärkeitä henkilöitä sisäilma-asioissa, sillä olette usein ensimmäisiä, joihin otetaan yhteyttä oireiden ilmaannuttua. Onneksi kaikki eivät sairastu, mutta silti kuka tahansa voi sairastua.

Erityisen lämmin joulutervehdys Kirkonkylän koulun kotikoululaisille, Inkalle ja Annalle. On hienoa, että pidätte huolta terveydestänne ja käytte kotikoulua, koska koulunne sisäilma sairastuttaa teidät. Toivon, että teille löytyy pian puhdas koulu. Vanhempienne ja kavereidenne tuella pääsette tämän ajan yli.

Jouluiloa myös Akaan Seudun toimitukselle ja lehden lukijoille.

Kirsti Tulikari

Meidän Elli sai ensimmäisenä joulunaan kummitädiltään kauniin joulukuuseen laitettavan enkelin. Ensimmäisestä joulusta lähtien tuo enkeli on ollut kuusessamme lähellä latvatähteä. Tuo enkeli on se, joka kertoi paimenille, ja kertoo meille joka joulu, että maailmaan on syntynyt Vapahtaja. Enkeli on ollut tärkeä. Se on kynttilöiden ja latvatähden jälkeen ensimmäinen koriste, joka kuuseen laitetaan. Etuoikeutettuna Elli on saanut ripustaa enkelinsä ensimmäisenä.

Enkelit kuuluvat jouluun. Enkelin iso tehtävä on toimia Jumalan sanansaattajana. Maria sai kuulla enkeliltä uutisen tulevasta vauvasta, jonka hän synnyttäisi. Joosef sai kuulla enkeliltä tulevansa Jumalan pojan isäksi. Ja paimenet olivat ensimmäisiä ihmisiä, joille enkeli kertoi Jeesuksen syntymästä. Suuri enkelijoukko lauloi yöllä kedolla ylistyslaulua Jumalalle.

Joulukuu on mukavaa aikaa. Pikku hiljaa joulu hiipii lähemmäksi ja lähemmäksi. Erilaisia jouluvaloja ilmestyy talojen pihoille ja ikkunoille. Erilaiset tuoksut leijuvat ilmassa, kun ihmiset leipovat ja valmistavat monenlaisia jouluruokia. Ihmiset kokoontuvat laulamaan joululauluja ja kuuntelemaan joulumusiikkia. Koteja siivotaan ja laitetaan esille perinteisiä joulukoristeita. Ja lopulta, kun kaikki on valmiina, kokoonnutaan juhlimaan joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa.

Todellisuudessa meidän joulumme näyttääkin usein aivan toisen näköiseltä. Joululaulut raikaavat kaupoissa jo marraskuun alusta alkaen. Ihmiset täyttävät täpötäydet ostoskeskukset ilta illan ja viikonloppu toisensa perään. Tuupitaan ja tönitään, halutaan juuri sama lelu tai esine lahjaksi, jonka joku toinen on ehtinyt napata ennemmin. Valitetaan ja mennään naama mutrussa. Kaikki valmistelut jäävät viime tippaan, ja niitä tehdään yömyöhään ja viime hetkeen asti. Kaikki on yhtä villiä vilskettä ja helinää helskettä. Tuntuu siltä, että kyllä se Jeesus-lapsi hukkuu ja unhottuu hankeen, jos nyt luntakaan on missään.

Me nykyajan ihmiset tarvitsisimme ison enkelijoukon sanomaan meille: ”Rauhoitu! Joulu on tässä: Jeesus on Vapahtaja.” Niin, siinähän se joulun ydin on. Joulu on ihan varmasti joka vuosi, vaikka ei millään lailla tekisi jouluvalmisteluja. Riittää, että antaa sen jouluenkelin sanoa: ”Sinulle on syntynyt Vapahtaja!”

”Hetkeksi hiljene, maa, kuuntele Jumalaa,

kuuntele viestiä enkelten, seuraa jälkiä paimenten.

Kuuntele Jumalaa.”

-virsi 935:1

Hele Ali-Löytty

kirjoittaja on Akaan seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Peltokummuntie 3:n kohdalla Viialassa on vesijohtovuoto 150 millin runkoputkessa. Vuoto havaittiin keskiviikkona noin kello 9.30.

HS-Vesi aloitti vuodon korjaustyöt välittömästi valmistelevilla töillä. Vuodon korjauksesta johtuva mahdollinen vesikatko koskee Peltokummuntietä, Kumpukujaa sekä mahdollisesti myös Läntistäkatua välillä Asemakatu–Peltokummuntie. Vuodon korjaustyöt pyritään saamaan valmiiksi vielä keskiviikon aikana.

Hirvialhon alueella laajemminkin saattaa esiintyä verkoston laatuhäiriöitä vesijohtovuodosta johtuen. Vesi saattaa olla esimerkiksi ruskeaa ja sisältää ilmaa sekä vedenpaine saattaa olla normaalia alhaisempi.

HS-Vesi kehottaa juoksuttamaan vettä, jos se on vielä korjaustöiden jälkeen ruskeaa ja sisältää ilmaa.

Olen huomannut, että jotkut eivät pidä ruotsin opiskelua tarpeellisena ja he perustelevat sen usein sillä, että kaikki osaavat kyllä puhua englantia ja että sillä pärjää. Mutta se ei aina pidä paikkaansa, koska kaikki eivät välttämättä osaa englantia ja silloin ei pystyisi juttelemaan heidän kanssaan.

Mielestäni olisi hyvä osata ruotsia. Ruotsi on tärkeää, koska se on se on toinen kotimaan kieli eivätkä kaikki suomenruotsalaiset välttämättä osaa sujuvaa suomea. Myös sen kannalta olisi hyvä osata ruotsia, jotta pystyy kommunikoimaan ruotsia äidinkielenään puhuvien kanssa. Minulle ruotsin opiskelu on tärkeää, koska minulla asuu Ruotsissa sukulaisia ja he eivät välttämättä osaa suomea tai englantia, joten sen kannalta, että osaa kommunikoida sukulaisten kanssa on hyvä osata ruotsia.

Olen siis vahvasti sitä mieltä että ruotsin opiskelu koulussa on tärkeää ja jotta kaikkien mielestä se olisi kivempaa voisi keksiä kaikenlaisia uusia oppimistapoja. Kuten erilaisia pelejä ja leikkejä, koska jotkut eivät saata tykätä perus ”kirja opiskelusta”, mutta minusta se on ihan kivaa. Toivon että kaikki tykkäisivät ruotsin opiskelua tärkeänä ja kivana.

Julia Grönholm

Viialan yhtenäiskoulu, 8A

Maailma ei ole entisensä, ei lähellä eikä kaukana. Samaan aikaan kun veisaamme kauneimpia joululauluja kirkoissamme, ajaa mies kuorma-autolla väkijoukkoon keskellä Berliiniä. Meneillään oli joulumarkkinat. Sinäkin olisit voinut olla siellä.

Kun haluamme rajatonta maailmaa, saamme kylkiäisinä pelon ja väkivallan. Turvallisuuden tunne on tiessään. On vain toive siitä, että tällä kertaa ei tapahdu mitään. Sopertelemme iskun todennäköisyydestä ymmärtämättä, että ei iskuja miettivät laske todennäköisyyksiä. Ja pelkääminenkö muka auttaisi tai rajojen sulkeminen. Jos pelkäämme, ilmoitamme, että meidät voidaan lannistaa. Jos rajat suljetaan, ovat ne ennen pitkää kiinni myös meiltä.

Peruskouluikäinen lapsi on jo ennen kahdeksaa hakemassa limsaa marketista. Tässä ei ole sinänsä mitään pahaa, varsinkin kun ympärillä on karkkiostoksilla monta samanlaista.  Tavat muuttuvat. Yhtenäiskulttuurissa lähdimme siitä, että lapsemme tepsuttavat aamulla kiltisti kouluun, ruokailevat siellä oppituntien lomassa ja palaavat illaksi kotiin ruokapöytään. Tämä ei välttämättä ole todellisuutta enää kaikilla. Kaduilla ja kauppojen auloista on tullut monelle lapselle hengailupaikkoja. Viialassa lasten käyttäytyminen jo ärsyttää. Huutelu ja ilkivalta on muuttumassa väkivallaksi. Kivet ja jääkalikat lentävät kohti. Se sattuu.

Kontrolloimattomasta hengailusta on hyvin lyhyt matka siihen, että kohta puhutaan syrjäytymisestä. Kodin kontrolli on poissa. Lapsi kasvaa teiniksi ja on kohta kadoksissa. Tämä tuntuu liioittelulta, mutta miksi sitten Akaassakin on etsivä nuorisotyö.

Valtuutettu Mika Setälä (kd) kiinnitti talousarviovaltuustossa aivan oikein huomiota Akaan suuriin luokkakokoihin. Valtuutettu Heli Piirainen (vihr) jopa pelkäsi, että tästä tulee vielä iso lasku kaupungille. Talouden tasapainottamisohjelma on tehokas, mutta tunteeton. Kun kaiken lisäksi koululla on sijaisten palkkaamiskielto, voidaan kohta kysyä, mikä on Akaan peruskoulujen opetuksen taso. Ja kärsijänä tässä on aina se heikoin oppilas, ehkä se hengailja, joka tarvitsisi eniten tukea.

Joulu on perheiden juhla. Tällä kertaa viikonloppu on kovin lyhyt niille, jotka odottavat läheistensä tapaamista. Vapaista kannattaa ottaa kaikki irti – ja ihan yksinkertaisesti – kuuntelemalla. Ja kenenkään ei tarvitse sietää jouluna öykkäriä eikä olla yksin. Taas päästiin jouluun.

Arvo Ylpön koulun oppilaskunnan hallituksen 4. ja 5. luokkien edustajat Elias Taura, Jesse Mölsä, Tyyne Sihvonen ja Leo Boström kävivät 14. joulukuuta Toijalan torin ympäristössä kyselemässä jouluperinteistä. Lisäksi Elias ja Tyyne tiedustelivat haastateltavilta jouluun olennaisesti kuuluvia asioita ja Jesse ja Leo joulun makuja ja tuoksuja.

Marja Aittomäki kertoi, että hänen perinteitään ovat joulukuusi, puuro ja jouluruoat. Ilman imellettyä perunalaatikkoa hänen joulunsa ei tuntuisi joululta.

Pertsaksi esittäytynyt mies totesi, että hänen jouluperinteensä on kauralyhteen vienti pikkulinnuille. Hänen mielestään joulua ei voi viettää ilman joulukortteja ja joulupukkia.

Maria ja Eila kertoivat, että heidän jouluunsa kuuluvat käynti kirkossa ja hautausmaalla sekä jouluruoan syöminen ja joulusaunassa käyminen. Heidän mielestään joulu ei tunnu joululta ilman kynttilöitä.

Joulu tuoksuu kanelilta ja kinkulta

Jukka Pulakan mukaan joulukuusi ja kinkku täytyy ainakin olla. Jouluruuat kuten laatikot ovat hänelle myös erittäin tärkeitä.

– Suku on joka joulu koolla. Vanhempien ja sisarusten kanssa joulua on ihana viettää, Pulakka kertoo.

Pulakan mielestä  jouluun kuuluu ehdottomasti kanelin tuoksu.

Ismo Maunuaho viettää joulua lastensa ja lemmikkiensä kanssa. Maunuahon mukaan joulukuusen ja kanelin tuoksu muistuttavat aina joulusta.

– Muut joulun tärkeimmät tuoksut muistuvat mieleen silloin, kun ne haistaa ilmassa.

Eija Kärppä suunnittelee menevänsä jouluaattona joulukirkkoon, jos kaikki ovat paikalla. Joulun tuoksuksi hän mainitsee hyasintin ja kinkun tuoksun.

Marja Aittomäen, Pertsan sekä Marian ja Eilan haastattelut: Tyyne Sihvonen, 5B, ja Elias Taura, 4A.

Jukka Pulakan, Ismo Maunuahon ja Eija Kärpän haastattelut: Leo Boström, 5A, ja Jesse Mölsä, 4B.

Pertsa.

Marja Aittomäki.

Maria ja Eila.

Jukka Pulakka.

Ismo Maunuaho.

Akaalainen Lea Larsen valittiin Vuoden Joulutorikauppiaaksi Tampereen joulutorilla. FinnLean myyntikoju on ollut Keskustorin joulutorilla jo yhdeksän kertaa.

Akaalainen FinnLea on valittu Vuoden 2016 Joulutorikauppiaaksi Tampereella. Valinnan teki joulutorin ohjausryhmä tiistaina.  Ohjausryhmän mukaan Lea Larsen on petrannut myyntikojunsa houkuttelevuutta vuosi vuodelta. Myös kauppiaan hymyilevä olemus ja palveluasenne saivat raadilta kiitosta. Akaalainen käsityöyrittäjä Lea Larsen osallistui joulutorille tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa.

Tampereen Keskustorin joulutori on avoinna torstaihin 22. joulukuuta asti, mutta Larsenin oma puoti Toijalan Pätsiniemessä palvelee vielä aatonaattona.

Lea Larsen kertoo joulutorin myynnin kasvaneeen tasaisesti vuosi vuodelta.